Murha Loviisankadulla

Lahti, tuo Suomen Chicagonakin tunnettu maamme nuorin oikea kaupunki on historiansa aikana todistanut paljon väkivaltaa. Chicago-nimitys ei kuitenkaan ole alunperin tullut väkivallasta, vaan rautateiden ja hyvien yhteyksien takia Lahteen perustetuista teurastamoista. Nimityksen pohjalla on myös ollut paljon yrittäjähenkeä, sillä Lahteen kohosi sen alkuaikoina paljon uusia yrityksiä, etenkin puuteollisuuden alalle. Lahti olikin, ja on yhä kaupunki, jossa kaikki on mahdollista.

(Pahamaineinen Tirra ja Torvi sijaitsee noin korttelin päässä murhapaikasta. Rakennuksessa toimi murhan aikaan Aino Kauppilan Kahvila ja Ruokala.) 

Palataan takaisin väkivaltaan. Hyvät liikenneyhteydet, erittäin suositut markkinat ja muuttoliike toi 1905 perustettuun kaupunkiin paljon ulkopaikkakuntalaisia. Aikoina, jolloin maalaisisännät lähtivät kaupunkiin myymään lehmiään ja hevosiaan, he törmäsivät kaupungissa toisenlaiseen elämänmuotoon: lahtelaiseen työmieheen. Moni myyntimatka päätyi lahtelaisen krouvin kautta käsirysyyn paikallisten kanssa ja jopa paikallisessa lehdessä oli mielipide, että kaupunki on kuin villi länsi, jossa kulkijan on hyvä pitää revolveri mukana.

Vuonna 1918 tapahtumat koskettivat Lahtea rajusti. Aluksi kaupunki päätyi muun eteläisen Suomen tavoin punaisten haltuun. Lahden seudulla sodan ulkopuoliset väkivaltaisuudet jäivät varsin vähäisiksi, mutta itse sodan loppuratkaisuja käytiin kaupungissa. Valkoisten varsin omavaltainen päällikkö Hans Kalm marssi Lahteen pohjoisesta murhaten matkallaan summittaisesti siviilejä, haavoittuneita ja vankejaan. Loviisaan maihinnousseet saksalaiset puolestaan marssivat kirjaimellisesti Lahteen etelästä, sillä punaisten etuvartio luuli ulkomaalaisia sotilaita venäläisiksi täydennysjoukoiksi. Koko Länsi-Suomen punaisten reitti itään oli näin tukittu ja alkoi muutaman päivän taistelu tuon saarron pitävyydestä. Loppujen lopuksi liki 30000 punaista antautui ja heidät vangittiin. Hans Kalm ryösteli kaupungin työväestöä, murhautti sotilaita, naisia ja lapsia. Uhkasipa hän ampua myös Lahden kansakoulun keittäjänkin. Lahdessa on useita punaisten joukkohautoja vanhan kaupungin rajan ulkopuolella ja Hennalan kasarmin edustalla.

Summittainen murhaaminen jätti kaupunkiin arvet, joista vaiettiin. Lahteen vaikutti myös 1919 voimaan tullut kieltolaki. Viron pirtua valui kaupunkiin rautateitä pitkin jopa niin paljon, että eteläisessä Lahdessa oleva pieni mäennyppylä, jossa Loviisasta tulleet junat joutuivat hiljentämään, tunnetaan yhä Pirtukalliona. Kyseisellä paikalla rautatieläiset heittivät junasta pirtukanistereita paikallisille jakelijoille.

(Tälle paikalle päättyi Anselm Henrik Kärkkäisen maallinen elämä.)

Kenties hieman pitkän johdannon jälkeen pääsemme hiljalleen itse aiheeseen. Loviisankatu tunnetaan Lahdessa yhä pienimuotoisena pahuuden akselina, sijaitseehan paikalla kenties hieman pahamaineiset ravintolat Tirra ja Torvi. Loviisankatu on jatkunut ennen Loviisan-radan, joka Lahdessa erotti työläiset ja herrat toisistaan, toiselle puolen. Marraskuussa kadulla murhattiin ihminen ja murha ei vanhene koskaan.

Marraskuussa torstaina 18. päivän iltana, hieman kello 23 jälkeen paikallinen Etsivän osaston konstaapeli kuuli Loviisankadun toisesta päästä neljä laukausta. Konstaapelin päästessä paikalle, maassa makasi mies, jota oli ammuttu rintaan. Uhri tunnistettiin muutaman korttelin päässä sijainneella poliisilaitoksella jääkärivääpeli Sem (Anselm) Henrik Kärkkäiseksi. Aikaisemmin samana vuonna Lahdessa oli jo murhattu yksi valkoisten puolella taistellut Saksassa sotilaskoulutuksensa saanut jääkäri, joten oliko toinen murha sattumaa?

Uhri, Anselm Kärkkäinen oli syntynyt Kiuruvedellä 1897. Hän liittyi jääkärijoukkoon Saksassa 1916 täydennysjoukoissa. Vuoden 1918 sodassa hän taisteli lähinnä Karjalan rintamalla ja haavoittui huhtikuussa. Kärkkäinen jäi hetkeksi armeijan palvelukseen, mutta erosi alkuvuonna 1919 sopeutumisvaikeuksien takia. Ammatiltaan Kärkkäinen oli varsin punainen, sillä hän oli toiminut muurarina.

Ammattinsa johdosta Kärkkäinen liikkui paljon ympäri Suomea ja useat lähteet kertovat, että hän kimpaantui varsin nopeasti alkoholin vaikutuksen alaisena ja oli luonteeltaan varsin äkkipikainen. Mutta miksi Kärkkäinen, joka ei ollut kirjoilla Lahdessa, oli myöhään torstai-iltana pimeällä kujalla Lahden keskustan laitamilla?

(Tällä paikalla sijaitsi Sem Nordgrénin Kangaskauppa. Rakennuksessa nykyisin sijaitseva pizzeria on tuttu muista rikoksista.) 

Perjantaina murhasta pidätettiin kangaskauppias Sem Nordgrén, joka asui liki toisella puolen keskustaa ja hänen kangaskauppansakin oli useamman korttelin päässä tapahtumapaikasta. Linnuntietä matkaa tuli yli 200 metriä. Nordgrénillä ei ollut syytä kulkea kaupaltaan kotiin Loviisankadun kautta, sillä se olisi tuonut useamman korttelin kierron. Miksi nämä miehet kohtasivat toisensa ja miksi Nordgrén ampui Kärkkäisen?

Loviisanradan vieressä kaupungissa on ollut kaksi tunnettua pimeän viinan myyntipaikka, joissa sillan suojissa työmiehet ovat nauttineet myös juomiaan. Toinen paikoista on hyvin lähellä murhapaikkaa. Lisäksi kuluneella viikolla poliisi oli takavarikoinut 7000 euron arvoisen pirtulastin. Olivatko miehet sekaantuneet laittomaan viinaan?

Nordgrén myönsi kuulusteluissa ampuneensa Kärkkäisen. Syytetyn mukaan Kärkkäinen oli ahdistellut häntä päihtyneenä käsissään veitsi. Tapahtumapaikalta löytyikin avonainen linkkuveitsi. Miehet eivät olleet tunteneet toisiaan entuudestaan, mutta molemmilla oli ollut rahahuolia. Nordgrénin kangaskauppa oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kärkkäinen puolestaan oli elänyt varsin epäsäännöllistä elämää. Oliko jomman kumman rahat kiinni pirtussa ja paikalle sattunut tuntematon epäilytti vai olivatko molemmat juoneet unohtaakseen huolensa ja miesten välille syntyi välikohtaus?

(Tällä paikalla asui Sem Nordgrén.) 

Oikeutta istuttiin useaan otteeseen, ja tuomiopäivää siirrettiin aina tammikuulle. Ja kiista itsepuolustuksen ja murhan välillä jatkui istunnosta toiseen. Neljän istunnon jälkeen saatiin lopulta tuomio. Nordgrén tuomittiin pikaistuksessa tekemästä taposta 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen. Lisäksi hänet tuomittiin samalla konkurssirikoksesta lisärangaistukseen. Yhteensä Norgrén sai 12 vuotta ja kaksi kuukautta, jonka lisäksi hän menetti kansalaisluottamuksensa vielä kuudeksi vuodeksi.

Murhan motiivi on jäänyt mysteeriksi ja kaikkiin kysymyksiin ei koskaan saada vastausta. Muurari ja jääkärivääpeli Sem Henrik Kärkkäisen elämä oli lyhyt, mutta sitäkin värikkäämpi. Kärkkäisen murhan jälkeen Lahdessa on murhattu ja juotu pirtua, mutta murha ei silti vanhene.

Lähteet:

Helsingin Sanomat

Lahden osote- ja ammattikalenteri 1920

Lahti-lehti

Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975

Tämän kirjoittaja pitää myös Jalkapallon satuaikaa- blogia. Hän on kirjoituksissaan perehtynyt erityisesti lahtelaiseen jalkapalloiluun, mutta sivuaa kirjoituksissaan hyvin paljon myös Lahden paikallishistoriaa.

Tästä Jalkapallon satuaikaa- blogiin