torstai 21. joulukuuta 2023

Rikospostimiehen julkaisut 2023

Kirjoitushommat olivat tämän vuoden aikana tauolla, koska vuonna 2023 ilmestyi kaikkiaan 17 Rikospostimiehen videota YouTube- sovellukseen. Videosarja jatkuu uudelleen tammikuussa ja julkaisutoimintaa jatketaan kesäkuulle 2024 asti. Tässä koonti vuonna 2023 ilmestyneistä jaksoista. Kiitoksia mielenkiinnostanne! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!


(Rikospostimiehen jaksot alkoivat tammikuussa 2023 ja jatkuvat kevääseen 2024 asti)

Johdantojakso: 

Rikospostimies esittäytyy: henkirikokset ja selvittämättömät veriteot Suomessa. (youtube.com)


Tulilahden kaksoissurma: 

Rikospostimies: Tulilahden kaksoismurha 1959. Sotkamolaiset mopedimiehet Oskari ja Uolevi. (youtube.com)

Tulilahden kaksoismurha 1959: Ferdinand Koikkalainen ja heinävetisiä henkilöitä. (youtube.com)

Tulilahden kaksoismurha 1959: Mystinen muurari ja puukkonsa kadottanut mies. (youtube.com)

Tulilahden kaksoismurha 1959: Runar Holmström. Syyllinen vai syytön? Osa 1. (youtube.com)


Kyllikki Saaren arvoitus:

Rikospostimies: Kyllikki Saaren arvoitus. Katoaminen. (youtube.com)

Kyllikki Saaren Arvoitus osa 2. Folklorea ja mytologiaa. Muutamia tutkintalinjoja. (youtube.com)

Kyllikki Saaren Arvoitus osa 3. Arvo ja Vihtori. (youtube.com)


Kiteen Juurikan pontikkasurma:

Rikospostimies: Kiteen Juurikan pontikkasurmat 1962 (SISÄLTÖVAROITUS) (youtube.com)


Historia-aiheiset videot:

Malmedyn verilöyly 17.12.1944. Osa 1. Sotarikos. (youtube.com)

Malmedyn verilöyly 17.12.1944. Osa 2. Dachaun jälkipyykki. (youtube.com)

Suomen sisällissota vuonna 1918. Osa 1. Tapahtumien taustaa. Punainen ja valkoinen terrori. (youtube.com)

Suomen sisällissota vuonna 1918. Osa 2. Sodan nimityksiä ja taustaa. (youtube.com)

Suomen sisällissota vuonna 1918. Osa 3. Sodan luonne ja ajan ilmapiiri. (youtube.com)


Ekstrat:

Extrajakso: Pihtiputaan poliisisurmat 1969 ja Pankakosken romanihäädöt Lieksassa 1956 (youtube.com)

Halloween- extra: Ron Sismanin ja Elisabeth Platzmanin kaksoismurha Manhattanilla lokakuussa 1981. (youtube.com)






Helter Skelter ja hippikauden verinen päätös. Osa IV: Kuolemanlaakso.

Kulttijohtaja Charles Manson menehtyi syövän aiheuttamiin sydänoireisiin Bakersfieldien sairaalassa 9.11.2017. Ennen kuolemaansa Mansonin oli tarkoitus mennä naimisiin morsiamensa Starin kanssa. Hääseremonia kuitenkin peruttiin, kun Mansonille selvisi, että tuleva vaimo aikoisi käyttää aviomiehensä mainetta hyväkseen ja tehdä Mansonin ruumiista pyhiinvaelluskohteen. Charles Manson kävi kaikkiaan 12 kertaa ehdonalaiskuulusteluissa, muttei saanut kertaakaan myöntävää päätöstä ehdonalaisesta. Vuonna 1997 Manson kieltäytyi osallistumasta ehdonalaiskuulusteluihin. Manson sai viimeisen kerran kielteisen päätöksen ehdonalaiskuulusteluista vuonna 2012. 

(Charles Manson 12.11.1934-19.11.2017.)

Lyhyesti

Leslie van Houten
Leslie Van Houten oli 19-vuotias, kun hän osallistui La Bianca- surmiin elokuussa 1969 Cielo Driven murhien jälkeen. Oikeudenkäynnissä muiden Mansonin tyttöjen kanssa virnuileva ja lauleskeleva Van Houten tuomittiin lopulta kuolemaan, mutta tuomio muutettiin lopulta elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Van Houten vapautettiin toukokuussa 2023 ehdonalaiseen 73- vuotiaana. Hän on ainoa Mansonin perheen "päätekijöistä", joka on tähän mennessä vapautettu. 


Terry Melcher
Näyttelijä Doris Dayn poika Terry Melcher työskenteli musiikkituottajana Kaliforniassa 1960-luvulla. Hän oli lähellä hankkia Charles Mansonille levytyssopimuksen, mutta projekti kariutui, kun Mansonin musiikilliset taidot eivät riittäneet Melcherille. Manson kantoi tästä kaunaa tuottajalleen ja tämän on väitetty olleen yksi sytyke murhiin. 

Salaliitto

Cielo Driven alkuperäinen omistaja Rudi Altobelli oli katkera. Vuonna 2011 manageri ja tuottaja Altobelli asui Cielo Drivellä Tate- surmien jälkeen ja piti tuota aikaa elämänsä parhaina vuosina. Altobellin mukaan Roman Polanski kohteli huonosti puolisoaan Sharon Tatea. Ei yksin riittänyt, että Polanski petti puolisoaan jatkuvasti, mutta tämän lisäksi Tate joutui henkisen ja fyysisen nöyryytyksen kohteeksi. Polanski kommentoi useasti Taten ulkonäköä ja sulki vaimonsa ulos keskusteluista puhumalla pelkästään puolan kieltä puolalaisten kavereidensa kanssa. Sharon Tate oli myös saanut selville, että hänen aviopuolisollaan oli suhde Taten hyvän ystävän kanssa. Tate oli löytänyt Cielo Driven asunnosta videonauhan, jossa Polanski harrasti seksiä hänen kaverinsa kanssa avioparin yhteisessä sängyssä. Tämän lisäksi Polanski oli painostanut Taten nöyryyttävään seksuaaliseen tekoon kahden miehen kanssa. Nöyryytys oli myös videoitu. Eniten Altobelli oli kuitenkin katkeroitunut Sebringin ja Frykowskin seurasta, jossa Sharon Tate joutui viettämään raskausaikaansa Polanskin poissaollessa. Kaksikko oli jatkuvasti huumeiden vaikutuksen alaisena ja Altobellin mielestä nämä huumediilerit olivat kaikkea muuta kuin hyvää seuraa raskaana olevalle nuorelle naiselle. Cielo Drivellä järjestettiin bileitä, joissa pyöri epämääräistä porukkaa. Väitetään että näissä orgioissa paikalla olisi ollut Mansonin perheen jäseniä ja Prosessi- kirkon jäseniä. 

Charles Manson oli myös käynyt Cielo Drivellä tiedustelemassa musiikkituottaja Terry Melcherin olinpaikkaa, koska Melcher oli asunut talossa aikaisemmin. Lisäksi talon pihalla oli nähty entuudestaan "tuntematon hippi", joka oli poistunut paikalta kenellekään mitään puhumatta. Voidaan olettaa että Melcherin etsiminen olisi ollut painostusta musiikkituottajaa kohtaan. Melcher ei ollut saanut räätälöityä Mansonille levytyssopimusta ja Manson oli tästä Terry Melcherille raivoissaan. Lisäksi Cielo Driven joukkosurma on väitetty kostoksi ja varoitukseksi Mansonin pettäneille. Mutta Mansonhan olisi voinut etsiä helposti myös Melcherin käsiinsä ja käskeä lastensa tunkeutumaan hänen kotitaloonsa. Kummallisinta koko tapauksesta tekee sen, että Terry Melcher yritti ennen Tate-Labianca- surmia etsiä Mansonia käsiinsä muun muassa vierailemalla tämän tukikohdassa Span Ranchilla. Outoa käytöstä henkilöltä, joka virallisesti pyrki välttelemään Mansonia ja hänen lapsiaan. 

Rudi Altobellin mukaan Sharon Taten ei olisi pitänyt olla paikalla Cielo Drivella murhien aikaan. Tarkoitus olisi ollut surmata muut paikalla olijat, mutta murhaajat eivät tienneet Taten olleen paikalla. Manson oli käskenyt adjudanttiaan Tex Watsonia surmaamaan talossa olevat henkilöt julmimmalla mahdollisella tavalla. Huomattavaa on, ettei Watsonilla ollut hajuakaan kuin tällainen teko voitaisiin toteuttaa. Watson ja kukaan mukaan Cielo Drivelle tunkeutuneista Mansonin lapsista ei ollut varsinaisesti surmannut ketään aikaisemmin. Todistuksen mukaan murhaa edeltävinä viikkoina Hollywoodin luottokampaajana työskennellyt Jay Siebring oli saanut tappouhkauksia huumekauppaa koskien. Siebringin epäiltiin käyttäneen kampaamotoimintaansa peitelläkseen kokaiinikauppaansa. Näyttelijä ja käsikirjoittaja Wojhtec Frykowski oli puolestaan kieltäytynyt maksamasta 11 000 dollarin amfetamiinivelat. Frykowski oli ensimmäisten joukossa tuomassa MDA- huumetta Los Angelesiin. Siebring ja Frykowski olivat olleet myös ilmeisesti mukana Cielo Driven piiskausleikissä, jossa erästä diileriä alistettiin pahemman kerran. Muutamia päiviä Cielo Driven murhien jälkeen Jay Siebringin oppipoika oli saanut puhelun, jossa tuntematon henkilö oli ilmoittanut, että hänet jätettäisiin rauhaan eikä hänelle kävisi kuin mentorilleen Siebringille.  


(Mansonin perhe, The Family)

Helter Skelter

Tate- surmien jälkeen Mansonin perheen jäsenet Tex Watson, Patricia Krenwinkel ja Leslie Van Houten tunkeutuivat kauppiasparinkunta La Biancan kotiin ja surmasivat usealla veitseniskulla Leno ja Rosemarie La Biancan. Susan Atkins ja Charles Manson olivat tätä ennen sitoneet pariskunnan kädet köydellä selän taakse. Perheen nuori jäsen Linda Kasabian oli ollut mukana lähinnä katsojan roolissa samoin kuin edellisenä iltana Cielo Drivelläkin. Susan Atkins oli ilmoittanut ennen veritekoja perheen tukikohdasta Span Ranchilta poistuttaessa heidän lähtevän "surmaamaan sikoja". Charles Manson oli elokuussa 1969 pahoissa ongelmissa. Rahat olivat lopussa ja hänen seuraajilleen saarnaamansa rotusota Helter Skelter ei ottanut tuulta alleen. Mansonin kovasti haaveilema levytyssopimus oli jäänyt haaveeksi ja unelma rock- tähteydestä oli haihtunut savuna ilmaan. Manson oli katkera ja hän pelkäsi kilpailevan lahkon kaappaavan hänen seuraajansa omaan klaaniinsa. Jotain piti keksiä. Heinä- elokuussa 1969 Manson ilmestyi Span Ranchille mukanaan iso kasa amfetamiinia ja psykedeelejä. Jos rotusota mustia vastaan ei muuten käynnistynyt, niin sitten piti hyökätä "valkoisten sikojen" kimppuun. Tämä Mansonin mukaan eristäytynyt valkoinen keskiluokka oli saatava käsittämään, etteivät he olleet turvassa lähestyvää maailmanloppua silmällä pitäen. 

Oliko Helter Skelter vain peiteoperaatio, jonka tarkoituksena oli laittaa veriteot sekoilevien hippien ja mustien vapaustaistelijoiden niskoille? Sekä Taten että La Biancan surmiin väitetään liittyneen tuhansien dollarien velat. La Biancan parskunta oli ilmeisesti tienannut satojatuhansia kyseenalaisilla keinoilla. Manson ei itsekään välttämättä uskonut utopiaan Helter Skelteristä ja maailmanlopusta. Mansonin jutun syyttäjä Vincent Bugliosin oli saatava tuomio Mansonille, vaikkei hän varsinaisesti ollut osallistunut veritekoihin. Bugliosi nosti tikunnokkaan Mansonin idelogian tulevasta maailmanlopusta ja helterskelteristä, koska se oli ainoa keskeinen motiivi ja keino saada syytetyt telkien taakse tai lopulta jopa kaasukammioon. Jos tutkinta ja syyttäjäosapuoli olisivat nostaneet esiin mahdollisen kytköksen huumekauppaan, olisi "juttu" hajonnut. Tämän takia Mansonin perheen suorittamat murhat on vuosikymmenien ajan yhdistetty vaaralliseen hippi-ideologiaan. Todellinen taustatekijä on todennäköisesti olleet huumeet, mutta tätä tuskin koskaan saamme tietää. Esille on tullut kuitenkin vain aihetodisteita. Mutta loppujen lopuksi todellisella motiivilla ei ole merkitystä, koska Mansonin perheet uhrit ovat joka tapauksessa kuolleet. Mikään piilomotiivi ei heitä tuo takaisin.

Toivottavasti tämä tarina toimii myös varoituksena huumeidenkäyttäjille. Mansonin seuraajat olivat teot tehdessään täynnä amfetamiinia ja LSD:tä. 












torstai 22. joulukuuta 2022

Helter Skelter ja hippikauden verinen päätös osa III: Salaliitto.

Aloitamme tämänkertaisen tarinan New Yorkista, jossa riehui 1970- luvun puolivälin tienoilla pahamainen sarjamurhaaja, joka kutsui itseään Son of Samiksi poliisille ja lehdistölle lähettämässään kirjeessä. Son of Samiksi paljastui myöhemmin postinkantaja David Berkowitz, joka tunnusti olleensa kaupunkia kauhun vallassa pitänyt murhaaja. Berkowitz tuomittiin kuudesta murhasta ja 11 murhanyrityksestä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Myöhemmin on tullut ilmi, että Son of Sameja olisi saattanut olla useampia ja he olisivat olleet osa erästä kulttia, joka piti kammottavia riittejään vain lyhyen matkan päässä David Berkowitzin kotitalosta. Vuonna 1971 kulttijohtaja Charles Manson istui San Quentinissa elinkautista vankeusrangaistusta Cielo Driven ja La Biancan raaoista henkirikoksista. Manson on vankilassa istuessaan kertonut osallistuneensa erään satanistikultin istuntoihin ja oli ilmeisesti tietoinen New Yorkissa toimineen murhakultin toiminnasta. Myös David Berkowitz oli vankilassa kertonut tutkijoille, että kultin jäseniä oli yhä vapaana ja valmiina tappamaan. Näiden kulttien toimintaa yhdisti myös yksi selkeä tekijä. Huumeet.


SISÄLTÖVAROITUS! TARINA SISÄLTÄÄ KUVAUKSIA ÄÄRIMMÄISESTÄ VÄKIVALLASTA....


(Kuuluivatko David Berkowitz aka David Berkowitz ja kulttijohtaja Charles Manson salaperäiseen satanistiverkostoon, joka suoritti veritekoja eri puolilla Yhdysvaltoja?)


Tapettujen koirien puisto

David Berkowitz oli kertonut kuulusteluissa, että hän oli saanut tappokäskynsä paholaiskoiralta, joka oli todellisuudessa tuhatvuotinen demoni. Tällä Berkowitz yritti vedota mielenvikaisuuteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Kyseisen koiran omisti New Yorkin Yonkersin kaupunginosassa asunut Sam Carr. Carrin perheeseen kuuluivat veljekset Michael ja John Carr sekä sisko Wheat Carr. Sisko Wheat oli kertonut poliisille, että hänen isänsä pahoinpiteli molempia poikiaan ja sulki heidät tarvittaessa ullakolle huonon käytöksen vuoksi. Son of Sam oli kirjeessään maininnut, että "isä Sam vangitsi poikiaan ullakolle". Lisäksi sisko teki poliisille selväksi, että hänen molemmilla veljillään oli jotain tekemistä Son of Sam- murhien kanssa. Siskon mielestä Michaelin ja Johnin edesottamukset olivat muutenkin outoja. Molemmat veljekset olivat kiinnostunut skientologiasta ja heillä oli vakava päihdeongelma. He olivat kiinnostuneet satanismista ja äärimmäisestä väkivallasta. John Carr uneksi nuoriin tyttöihin yhtymisestä ja ihmisuhreista. Hänen veljensä Michael oli puolestaan liittynyt skientologeihin helpottaakseen päihdeongelmaansa. He olivat ottaneet oppia myös erään maailmanlaajuisen satanismiryhmän ideologiasta. Tämän ryhmän edustajia, joita kutsuttiin myös "lapsiksi", oli nyt asettunut Carrin takamaalla sijaitsevaan Untermeyer- puistoon pitämään saatanallisia menojaan. 

Untermyer- puisto oli vähitellen jäänyt pois käytöstä 1940-luvulla oltuaan sitä ennen hyvin suosittu käyntikohde. Nyt sen uumenissa laulettiin hymniä pimeyden ruhtinaalle. Puistoon asettunut kultti piti siellä menojaan uhraten saksanpaimenkoiria ja verta juoden. Kultin jäsenet käyttivät paljon myös kokaiinia, LSD:tä ja marihuanaa. Aivan kuten Charles Mansonin lapsetkin olivat tehneet omissa orgioissaan aikaisemmin Spahn Ranchilla. Tästä saatanallisesta touhusta kuuluvat äänet kantautuivat myös Carrin pihapiiriin. Michael ja John Carr ottivat osaa näihin menoihin ja mukana oli myös David Berkowitz. Hän harrasti avoimesti seksiä kultin naisjäsenten kanssa eikä suinkaan ollut niin syrjäänvetäytyvä luonne kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Tästä puistosta löytyi myös edellisessä osassa mainittu "paholaisen luola", jonka seinät oli koristeltu saatanallisilla tunnuksilla ja natsisymboleilla. Sivulliset löysivät puistosta useita tapettuja koiria. Koirien korvia särkevä ulvonta kuului myös asukkaiden korviin. Puiston laitamilta oli myös ammuttu erästä poliisin partioautoa Son of Sam- murhien aikoihin. Partioautossa olleet poliisit olivat varmoja siitä, että heitä oli osattu odottaa. Ampujaa tai ampujia ei koskaan tavoitettu. Muutakin outoa tapahtui naapurustossa. Eräs postinkantaja oli ampunut itsensä ilman järkeenkäypää syytä. Hän oli jakanut postia Carrin ja Berkowitzin osoitteeseen. Oliko hän nähnyt jotain mitä ei olisi pitänyt nähdä?


(Ronald Sisman tapettiin asuntoonsa 39-vuotiaana Halloweenina 1981. Oliko asialla jälleen mystinen satanistikultti?)


Murhat

Ronald Sisman oli 39- vuotias valokuvaaja, joka oli myös tunnettu New Yorkin seurapiireissä kokaiinikauppiaana. Sisman ja hänen tyttöystävänsä Elisabeth Platzman ammuttiin asuntoonsa teloitustyyliin Halloweenina 1981. Murha on edelleen ratkaisematta. Murhapaikka oli myllätty lattiasta kattoon niin kuin tekijät olivat etsineet jotain. Murhan motiiviksi on epäilty Sismanin sekaantumista huumekauppoihin, mutta hänen väitetään myös sekaantuneen murhakultin toimintaan. Sisman olisi kertoman mukaan sotkeentunut Son of Sam- murhiin ja kuvannut Stacy Moskowitzin murhan videolle. Stacy Moskowitz oli yksi väitetyistä David Berkowitzin uhreista ja hänet surmattiin ampumalla 1.8.1977. Berkowitz on itse myöntänyt, että Moskowitzin murhaan oli osallistunut muitakin henkilöitä. Paikalla oli myös havaittu pakettiauto, jonka väitettiin toimineen Ronnie Sismanin kuvausautona. David Berkowitzin lausunnon mukaan Son of Sam- murhiin olivat sekaantuneet Michael ja John Carrin lisäksi eräs kultin nuori naisjäsen ja Manson II, joka oli lennätetty New Yorkiin murhatöitä varten. Muiden henkilöiden sekaantumisesta on silminnäkijälausuntoja, joiden mukaan Berkowitz ei ollut edes paikalla kaikkien murhien aikana. Lisäksi tekijöiden ulkonäkö ja vaatetus ei muistuttanut lainkaan Berkowitzia. Ronald Sisman tapettiin todennäköisesti siksi, että hänellä oli hallussaan tulenarkaa materiaalia Son of Samin murhiin liittyen. Mitään materiaalia ei ole kuitenkaan tähän päivään mennessä löydetty. 

Toukokuussa 1983 murhattiin Los Angelesin liepeillä tuottaja ja showmies Roy Radin, jonka pahoin mädäntynyt ruumis löydettiin eräästä laaksosta muutama viikko murhan jälkeen. Häntä oli ammuttu useita kertoja päähän. Murhista epäiltiin nelikkoa Greenberger, Lowe, Mentzer ja Marti, jotka olisivat tappaneet Radinin maksamattomien palkkioiden takia. Nelikko olisi näin ollen siepannut ja murhannut Radinin kostoksi. Journalisti Maury Terry epäili, että Roy Radin olisi ollut edellä mainitun satanistikultin johtohenkilöitä. Hänen huvilallaan Long Islandilla järjestettiin huumeorgioita ja se oli muutenkin suosittu bilepaikka. Melonie Haller- niminen näyttelijätär syytti Radinia pahoinpitelystä raiskauksesta huumebileissä vuonna 1980. Pahoinpitely ja raiskaus oli Hallerin mukaan myös kuvattu videolle. Roy Radinin väitettiin pitäneen hallussaan bileissä kuvattuja orgioita ja hänen sanottiin myös pyörittäneen huumekauppaa New Yorkin seudulla. Maury Terryn mukaan Roy Radin olisi ollut toteuttamassa myös Son of Sam- murhia, mutta täyttä varmuutta tästä ei ole. Kulttiyhteyksiä ei ole pystytty aukottomasti todistamaan, muttei täysin poissulkemaankaan. Radinin murhaan väitetään myös osallistuneen erään tuntemattomaksi jääneen henkilön, jonka sanottiin toimineen Charles Mansonin henkivartijana. 

(Cielo Driven murhat tapahtuivat Hollywoodissa 8.8.1969. Raaka verityö sai aikaan valtavan hysteria myös maailmanlaajuisesti.)


Kuolemanlaakso

Elokuussa 1969 Charles Mansonin seuraajat surmasivat näyttelijätär Sharon Taten ja hänen seurueensa Cielo Driven asunnossa erittäin julmalla ja raa'alla tavalla. Taten puoliso elokuvaohjaaja Roman Polanski oli kuvausmatkalla Lontoossa. 26-vuotias Sharon Tate oli kahdeksannella kuulla raskaana, mutta se ei silloin koskettanut hänen murhaajiaan millään tavalla. Mansonin seuraajat Susan Atkins ja Tex Watson surmasivat Taten 16 puukoniskulla. Lisäksi tuona yönä murhattiin Wojichiech Frykowski, Abigail Folger ja Jay Siebring. Kaikkiin heihin kohdistettiin pitkäkestoista väkivaltaa ja Frykowski sekä Folger surmattiin talon pihalle heidän yritettyään paeta murhaajiltaan. Atkinsin ja Watsonin lisäksi murhaan osallistui Mansonin morsian Patricia Krenwinkel. Mukana ollut Linda Kasabian seurasi tapahtumia kauhuissaan pensaikossa. Lisäksi Tex Watson ampui 18-vuotiaan Steven Parentin Cielo Driven sisäänkäynnin eteen. Ennen poistumistaan murhapaikalta tekijät kirjoittivat talon oveen Sharon Taten verellä sanan "PIG" (sika). He halusivat näin vierittää syyn mustien asiaa ajavien Mustien Panttereiden niskoille, jotka käyttivät valkoisista kyseistä nimitystä. Tosin samaa nimitystä käyttivät myös Mansonin seuraajat. Tämän jälkeen Manson tuli käymään vielä Cielo Drivellä, koska hän halusi nähdä mitä hänen lapsensa olivat tehneet. Nimitystä lapset käytettiin myös kultista, joka järjesti riittejään Untermyerin puistoalueella. 

Cielo Driven murhien jälkeen Mansonin seuraajat Leslie Van Houten, Patricia Krenwinkel, Steve Grogan ja Susan Atkins surmasivat Rosemary ja Leno La Biancan heidän kotitalossaan useilla puukoniskuilla 10.8.1969. Murhaajat kirjoittivat Lenon rintakehään verellä sanan "WAR" ja kirjoittivat jääkaapin seinään sanan "Helter Skelter". Myös Charles Manson oli ollut murhapaikalla ja poistunut sopivasti ennen seuraajiaan. LaBiancan pariskunnan murhalla haluttiin saada viranomaisten huomio kiinnittymään entistä enemmän Mustiin Panttereihin ja saada katseet pois Mansonin joukkion edesottamuksista. Otettakoon myös huomioon, että murhaajat olivat teon aikana vahvasti LSD:n ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Tex Watson on myöhemmin kertonut, että hän näki kaiken ikään kuin kaleidoskoopissa. Vastaantulevat ihmiset eivät muistuttaneet hänen mukaansa lainkaan ihmistä. Mansonin naisista Susan Atkins kertoi vielä vuosia murhien jälkeen, että kuuli yhä Charles Mansonin äänet päässään. Charles Manson, Tex Watson, Leslie Van Houten, Patricia Krenwinkel ja Susan Atkins tuomittiin vuonna 1970 kuolemaan, mutta heidän tuomionsa muutettiin myöhemmin elinkautisiksi. Manson ja Atkins kuolivat vankilassa. Muut istuvat edelleen vankilassa. 

Mansonin perheen suorittamien murhien on virallisesti kerrottu liittyneen rotusotaan eli Helter Skelteriin, jossa Manson ei itse varsinaisesti osallistunut surmiin, mutta oli niissä toimeenpaneva voima. Tällä tavalla Charles Manson saatiin liittämään veritekoihin teknisesti, vaikkei hän varsinaisesti ollut ketään surmannutkaan. Ottaen huomioon hänen kykynsä vakuuttaa ja manipuloida seuraajiaan, hän on kyllä ollut omalla tavallaan osallisena tekoihin. Tosin murhien motiivit saattavat liittyä johonkin muuhun kuin rotusotaan ja Helter Skelteriin. Mansonin seuraajien uhreista esimerkiksi Woijchiech Frykowski oli esimerkiksi jättänyt maksamatta 11 000 dollarin huumevelat ja huumemaailmassa maksamattomat velat eivät tarkoittaneet mitään hyvää. Lisäksi kerrotaan, että Cielo Driven huvilassa oli saanut nöyryyttävän selkäsaunan eräs huumekauppias, joka vannoi kostoa. Eräät talossa käyneet henkilöt ovat myös kertoneet satanistikultin vierailleen Polanskin ja Taten juhlissa ja Mansonin seuraajien ottaneen osaa juhlallisuuksiin. Väitetään että varsinainen tappokäsky olisi lopulta tullut eräältä kalifornialaiselta satanistikultilta. Oliko todellakin näin? 

Entä mitä tapahtui Carrin veljeksille? John Carr löydettiin ammuttuna eräästä asunnosta Minotin kaupungista Pohjois-Dakotasta lentotukikohdan liepeillä vuonna 1978. Seinään oli kirjoitettu verellä numeroyhdistelmä 666. Virallinen kuolinsyy oli itsemurha, mutta Minotin sheriffi oli varma, että kyseessä oli murha. Sheriffi tiesi myös David Berkowitz in vierailleen Minotissa parikin kertaa murhien aikoihin. Michael Carr puolestaan kuoli auto-onnettomuudessa New Yorkissa auton törmättyä yksinäiseltä tiellä kovaa vauhtia kaiteeseen. Onnettomuuden syy on jäänyt mysteeriksi.


       (Itsemurha vai raaka murha? John Carr löydettiin kuolleena eräästä asunnosta Minotin kaupungissa sijaitsevasta lentotukikohdasta.)

....Jatkoa seuraa.


"What about your Children. I can tell you that they are running on the streets and coming right at you!"
-Charles Manson


Lukemista:
Ed Sanders, The Family
Maury Terry, The Ultimate Evil
Tom O'Neill, CHAOS



































keskiviikko 19. lokakuuta 2022

We're The Nobodies: Columbinen koulusurmat 20.4.1999

SISÄLTÖVAROITUS! TÄMÄ KIRJOITUS SISÄLTÄÄ KUVAUKSIA RAA'ASTA VÄKIVALLASTA!

Tämä episodi käsittelee Columbine High Schoolin koulusurmia huhtikuussa 1999. Lukion opiskelijat Eric Harris ja Dylan Klebold surmasivat 20.4.1999 yksissä tuumin 12 koulun oppilasta, yhden opettajan ja sen jälkeen itsensä. Lisäksi useita henkilöitä haavoittui ammuskelun ja muun vahingonteon seurauksena. Harris ja Klebold yrittivät myös räjäyttää oppilaitoksen omatekoisilla pommeilla. Columbinen verilöyly oli aikansa verisin koulusurma. Verisen siitä tekee vielä tänäkin päivänä sen, että ampujia oli kaksi. Omasta puolestani voin sanoa, että Columbinen verilöyly taustoineen kaikkineen on ahdistava ja surullinen tragedia, jossa ei ole voittajia.

(Eric Harris ja Dylan Klebold surmasivat 13 ihmistä Columbinen High Schoolissa ennen kuin surmasivat itsensä oppilaitoksen kirjastossa 20.4.1999.)


...OMISTETTU COLUMBINEN JOUKKOSURMASSA 20.4.1999 MENEHTYNEILLE JA HEIDÄN OMAISILLEEN...


Columbinen joukkomurha

Columbinen lukion opiskelijat Eric Harris ja Dylan Klebold olivat olleet ikätoveriansa lailla mukana koulun päättäjäistansseissa koulusurmaa edeltävänä viikonloppuna. Sairaalloisen ujona pidetty Dylan oli tanssiaisissa mukana seuralaisensa Robyn Anderssonin kanssa eikä myöskään Ericin tarvinnut viettää iltaansa yksin. Hän oli sopinut deitin erään Susanin kanssa. Eric tunnettiin hurmurina ja naistenmiehenä. Susanin vanhemmat ehtivät tavata Ericin ohimennen ja pitivät tätä mukavana nuorena miehenä. Tätä taustaa vasten mikään ei siis viitannut siihen, että Eric Harris ja Dylan Klebold tulisivat jäämään historiaan pahamaineisina koulusurmaajina. Tuo mainittu tiistai 20.4.1999 oli kansallissosialistisen Saksan Johtajan Adolf Hitlerin syntymäpäivä ja Eric Harris diggaili avoimesti Hitleriä ja natseja. Hän oli kirjoittanut kansallissosialisteista myös kouluesseen. Eric Harrisilla oli päällään tuona kohtalokkaana päivänä t-paita, jossa luki "natural selection" eli luonnollinen valinta. Harris oli useissa lähteissä ilmoittanut halveksivansa heikompiaan ja julisti myös olevansa rasisti. Dylan Kleboltin paidassa luki punaisin kirjaimin "wrath", viha. Kleboldin tiedettiin vihaavan sääntöjä ja erityisesti opettajia, jotka olivat Kleboldin mielestä jatkuvasti kertomassa mitä sai ja mitä ei saanut tehdä. 

Harris ja Klebold olivat suunnitelleet joukkosurmaa jo pitkään ja olivat mm. laatineet listan kellonajoista, jolloin koulun ruokalassa olisi eniten ihmisiä. Pojat veivät ruokalaan propaanipommin ja ajastivat sen räjähtämään sopivalla hetkellä. Ihmisten rynnätessä pois Harris ja Klebold ampuisivat paniikissa juoksevia ihmisiä koulun ulko-ovelle. Toteutuessaan tämä olisi aiheuttanut jopa satojen ihmisten kuoleman ja vammautumisen. Pojilla oli mukanaan myös itsetehtyjä pommeja, polttopulloja sekä melkoinen asearsenaali puoliautomaattiaseineen ja haulikoineen. Poliisin haltuun jäi koulusurman jälkeen Harrisin ja Kleboldin tekemiä videoita, joissa he harjoittelivat ampumista haulikolla ja muilla käsiaseilla. Näillä videoilla (Basement Tapes) he myös ilmoittivat järjestävänsä massiivisen verilöylyn, joka jäisi historiaan. Näin tuli myös tapahtumaan. Columbinesta tuli synonyymi modernin ajan kouluampumisille. Suomalainen koulusurmaaja Pekka Eric Auvinen oli kertonut saaneensa innoituksensa Columbinen verilöylystä. Auvinen surmasi Jokelan koulukeskuksessa 7.11.2007 koulun rehtorin, terveydenhoitajan, kuusi lukiolaista ja sen jälkeen itsensä. Manifestissaan Auvinen ilmoitti vihaavansa ihmiskuntaa aivan kuten Eric Harris ja Dylan Klebold.

Eric Harris ja Dylan Klebold jättivät aamun tunnit väliin ja saapuivat koululle vähän ennen lounastuntia odottamaan pommien laukeamista. Sytyttimet eivät kuitenkaan toimineet ja pojat päättivät aloittaa joukkomurhan ampumalla. Koulun parkkipaikalla he kuitenkin törmäsivät Brooks Browniin, joka oli molempien poikien hyvä ystävä. Brown ihmetteli ääneen miksi Harris ja Klebold eivät olleet tulleet päivän ensimmäisille tunneille, koska heidän tapoihinsa ei missään nimessä kuulunut lintsata oppitunneilta. Harris ja Klebold olivat pukeutuneet mustiin trenssitakkeihin. Harris sanoi Brownille: "Minä pidän sinusta nyt. Mene kotiin!" Brown lähti kohti kotia epävarmana, mutta oli jo aikaisemmin päättänyt jättää seuraavan oppitunnin välistä ja poistui paikalta. Kuultuaan ensimmäiset laukaukset Brown ryntäsi kuitenkin soittamaan poliisille. 

Rachel Scott (17) ja Ricardo Castaldo olivat syömässä koulun pihalla, kun Harris ja Klebold saapuivat paikalle ja viskasivat nurmelle kotitekoisen putkipommin. Paikalla olevat opiskelijat luulivat pommia jonkinlaiseksi vanhempien opiskelijoiden pilaksi eivätkä kiinnittäneet asiaan sen kummemmin huomiota. Rachel Scott oli Columbinen verilöylyn ensimmäinen uhri. Eric Harris nosti maassa makaavaa ja haavoittunutta Rachel Scottia hiuksista ja kysyi uskoiko tämä Jumalaan. Saatuaan myöntävän vastauksen Harris ampui kuolettavan laukauksen Rachelin päähän. Ricardo Castaldo selvisi vammoistaan, vaikka häntä ammuttiin kahdeksan kertaa. Koulun ovella Harrisia ja Kleboldia vastaan kävelivät Daniel Rohrbourgh, Sean Graves ja Lance Kirkin. Daniel Rohrbourgh kuoli pihamaalle pullo Dr. Pepperiä kädessään. Häntä ammuttiin rintaan, vatsaan ja jalkoihin. Graves ja Kirkin jäivät haavoittuneina makaamaan koulun ovelle ja Graves selvisi esittämällä kuollutta. Dylan Klebold käveli kouluun sisään ja hänen kuultiin sanoneen: "Sori jätkät!"

Koulun opettaja ja jalkapallovalmentaja Dave Sanders kuuli laukaukset ja lähti varoittamaan koulun oppilaita vaaratilanteesta. Hän ehti pelastaa omilla toimillaan lukuisten nuorten hengen ennen kuin juoksi suoraan päin Harrisia ja Kleboldia. Dave Sandersia ammuttiin selkään ja niskaan hänen yrittäessään paeta teloittajiltaan. Hänen työtoverinsa ja lukion opiskelijat raahasivat Sandersin tiedeluokkaan, jossa hän kuoli elvytyksestä huolimatta. Sanders ei saanut tarvittavaa ensiapua, vaikka oppilaat olivat ripustaneet luokan ikkunaan kyltin "TÄÄLLÄ VUOTAA YKSI HAAVOITTUNUT KUIVIIN! Ylipäänsä viranomaiset ja pelastushenkilöstö toimivat aivan liian hitaasti ja haavoittuneet saivat odottaa tuntikausia ennen kuin saivat apua. Poliisi ja muut viranomaiset tyytyivät vain saartamaan oppilaitoksen, koska pelkäsivät että rakennukseen tunkeutuminen olisi pahentanut tilannetta entisestään. Koulun opettaja ja kirjastonhoitaja Patti Nielsen soitti tässä vaiheessa hätänumeroon ja käski nuoria piiloutumaan kirjaston pöytien alle. He tiesivät Harrisin ja Kleboldin olevan tulossa. Aluksi Nielsen luuli poikien pilailevan ja tekevän videota elokuvakurssia varten. Harris ja Klebold nimittäin kuuluivat lukion videokerhoon.


(Eric Harris ja Dylan Klebold päällään trenssitakit, jotka heillä oli yllään myös surmapäivänä.)

Verilöyly kirjastossa

Eric Harris ja Dylan Klebold ryntäsivät sisään koulun kirjastoon, jossa Eric Harris ampui tietokonepöydän alle piiloutuneen Kyle Velasquezin. Velasquez kärsi vauva-aikaan saadusta kehitysvammasta eikä aluksi ymmärtänyt mitä hänen ympärillään tapahtui. Hätääntynyt Velasquez ammuttiin niskaan ja selkään kohdistetulla laukauksella. Steven Curnowista tuli Columbinen nuorin uhri, kun Harris surmasi hänet niskaan tähdätyllä haulikonlaukauksella. Neljätoistavuotias Curnow halusi tulla isona laivaston lentäjäksi. Cassie Bernall oli piiloutunut kaverinsa kanssa kirjaston pöydän alle, kun Harris läimäytti pöydän kantta kahteen otteeseen, huusi "Peek -a- boo!" ja ampui Cassien ohimoon kohdistetulla laukauksella. Todistajat ovat kertoneet, että Harris ja Klebold pitivät yllä kammottavaa teatteria kysellen oppilailta halusivatko nämä kuolla ja uskoivatko he Jumalaan. Lisäksi pojat pyysivät kaikkia valkoisen lippalakin omistavat henkilöt ylös, jotta voisivat ampua heidät. Valkoinen lätsä oli Columbinen lukion urheilijoiden tunnusmerkki ja Eric Harris ja Dylan Klebold kertoivat inhoavansa urheilijoita. Tämä on sikäli omituista sillä molemmat ampujat olivat kertoman mukaan innokkaita urheilijoita koulussa. Kaikista pahin veriteatteri oli alkanut. Sitä säestivät laukausten lisäksi Harrisin ja Kleboldin toistuvat huudot "tämä on mahtavaa!" ja "kuka haluaa kuolla seuraavaksi!?" Kirjastossa oleville tämä oli pelkkää piinaa ja vajaan varttitunnin kestäneen verilöylyn on täytynyt kulua tuskallisen hitaasti.

Mustaihoinen Isaiah Shoels oli piiloutunut pöydän alle Matt Kechterin ja Rachal Scottin veljen Craig Scottin kanssa, kun Dylan Klebold huomasi Shoelsin ja alkoi solvata häntä rasistisesti. Klebold ja Harris yrittivät kiskoa Shoelsia esiin pöydän alta ja kun tämä epäonnistui, ampui Harris Isaiah Shoelsia rintaan tappaen hänet välittömästi. Tämän jälkeen he ampuivat Matt Kechteriä rintaan ja kuollutta teeskennellyt Craig Scott jäi henkiin. Bree Pasquale oli piilossa pöytien takana, kun Eric Harris kysyi häneltä halusiko tämä kuolla. Pasqualen pyytäessä armoa Harrisilta tämä oli todennut, että kaikki kuolisivat joka tapauksessa. Eric Harrisin naama oli veressä, koska haulikko oli osunut tämän kasvoihin rekyylin voimasta siinä vaiheessa, kun Harris tappoi Bernallin. Harris ei ollut välittänyt saamastaan vammasta pätkääkään. Jostain syystä Harris ei kuitenkaan tappanut Bree Pasqualea ja poistui paikalta. Samoin kävi myös John Savagelle, jonka Harris ja Klebold tunsivat entuudestaan. Savage oli piilossa ja ampujat käskivät hänen kertoa nimensä. Savage kysyi ampujilta mitä nämä olivat tekemässä, johon molemmat vastasivat olankohautuksella ja kylmäkiskoisella toteamuksella: "Me vain tapamme ihmisiä!" 

Ennen John Savagen kanssa käytyä keskustelua Harris ja Klebold tappoivat Lauren Townsendin ja Kelly Flemingin. Dylan Klebold oli ampunut Towsendia useita kertoja päähän, rintakehään ja alaruumiiseen. Townsend oli ennen kuolemaansa lohduttanut saman pöydän alla piileskelevää kaveriaan Val Schnurria, että kaikki tulisi vielä kääntymään parhain päin. Kelly Fleming sai surmansa sekä Harrisin että Kleboldin ampumiin laukauksiin. Lounastauolla ollut John Tomlin oli piiloutunut Nicole Nowlenin kanssa kirjaston pöydän alle, kun Harris tappoi Tomlinin umpimähkään ammutulla laukauksella pöydän alle. Tomlin kuoli välittömästi päähän kohdistuneeseen laukaukseen.

Daniel Mauser oli tullut nuoresta iästään huolimatta tunnetuksi aserajoituksia puolustavana koululaisena. Viisitoistavuotias Mauser oli kympin oppilas, joka oli kiinnostunut Tähtien sodasta ja tietokonepeleistä. Hän ei teini-ikäisyydestään huolimatta katsonut mitenkään noloksi halata vanhempiaan päivittäin. Danielilla oli hyvät välit siskoonsa Christineen ja hänen lempiruokaansa oli pizza. Eric Harris kiskoi Mauserin ylös pöydän alta tämän vastustelusta huolimatta. Harris haukkui silmälasipäistä Daniel Mauseria nelisilmäksi ennen kuin ampui tätä kasvoihin. Tämän jälkeen Harris ampui Jennifer Doylea, Austin Eubanksia ja Corey Depooteria, joista DePooter kuoli myöhemmin saamiinsa vammoihin. Austin Eubanks kuoli 20 vuotta myöhemmin heroiinin yliannokseen 2.5.2019. Eubanks oli jäänyt koukkuun kipulääkkeisiin ja erityisesti opiaattipitoisiin lääkkeisiin, joita hänelle annettiin ampumavammoista tulleisiin kipuihin.


Kuvat itsemurhan tehneistä Harrisista ja Kleboldista löydät halutessasi täältä, mutta katsot ne omalla vastuullasi. Ei herkkähermoisilleKUVAT HARRISISTA JA KLEBOLDISTA KUOLLEINA KOULUN KIRJASTOSSA


Itsemurha

Eric Harris ja Dylan Klebold poistuivat kirjastosta tämän jälkeen ruokalaan saadakseen pommin laukeamaan. Haavoittuneet opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet alkoivat paeta kohti hätäuloskäyntiä. Craig Scott raahasi ulos rakennuksesta haavoittuneen Kacey Ruegseggerin, joka olisi luultavasti kuollut kirjastoon ilman Scottin apua. Opettaja Patti Nielsen pääsi henkilökunnan taukotilaan, jossa piiloutui pöydän alle. Yrittäen turhaan räjäyttää koulun ruokalaa Harris ja Klebold palasivat kirjastoon, josta he löysivät tajuttoman Patrick Irelandin ja haavoittuneen Lisa Kreutzin. Ampujat eivät kuitenkaan kiinnittäneet haavoittuneisiin mitään huomiota ja alkoivat ammuskella kirjaston ikkunasta kohti poliisia. Poliisi vastasi tuleen ja viimeiset laukaukset ammuttiin Columbinen lukiossa puolen päivän aikoihin. Patti Nielsen kuuli piilopaikkaansa huudon: "1-2-3!" ennen valtavaa pamausta kellon ollessa 12.08. Eric Harris ja Dylan Klebold olivat surmanneet itsensä koulun kirjastossa. He olivat ilmeisesti todenneet tilanteen omalta kannaltaan toivottomaksi, kun propaanipommi ei ollutkaan räjähtänyt heidän toiveidensa mukaisesti. Klebold oli yrittänyt sytyttää pommia heittämällä sen päälle polttopullon, mutta sillä ei ollut muuta vaikutusta kuin koulun sprinklerien aktivoituminen. Alle kaksikymmentävuotiaat Eric Harris ja Dylan Klebold olivat vajaassa tunnissa saaneet aikaan kammottavan verilöylyn, joka tulisi aiheuttamaan suurta surua, vihaa ja hämmennystä ympäri maailmaa. Columbinen verilöylystä tekee erityisen kammottavan se seikka, että ampujia oli kaksi. Mitään järjellistä motiivia Harrisin ja Kleboldin teoille ei ole  muutenkaan tähän päivään mennessä löytynyt. 


(Mikä sai Eric Harrisin ja Dylan Kleboldin suunnittelemaan ja toteuttamaan Columbinen verilöylyn 20.4.1999?)

Koulusurma tulisi jättämään jälkensä muuhun maailmaan ja ennen kaikkea Columbinen yhteisöön. Kyseessä oli pieni paikkakunta, joka sijaitsi armeijan tukikohdan lähettyvillä. Eric Harrisin isä oli ollut ilmavoimien pilotti. Columbine High School sijaitsi muutenkin rauhallisella alueella, joka ei suinkaan ollut tunnettu aseväkivallasta. Dokumentaristi Michael Moore kyseenalaisti Yhdysvaltain aselait dokumentissaan Bowling For Columbine. Mooren mielestä oli kaksinaismoralistista syyttää koulusurmien syyksi metallimusiikkia, elokuvateollisuutta ja videopelejä, kun samaan aikaan kuka tahansa täysi-ikäinen amerikkalainen voi ostaa lähimmästä kaupasta aseen tarvittaessa väärällä nimellä. Lisäksi Michael Moore ihmetteli sarkastisesti miksei kukaan pannut koulusurmien syyksi keilaamista, koska sekä Harris ja Klebold tykkäsivät keilaamisesta ja kävivät verilöylyä ennen keilaradalla. Koulusurmista syytettiin myös shokkirokkari Marilyn Mansonia, vaikka kumpikaan ampujista ei erityisemmin tykännyt Mansonin musiikista. Marilyn Mansonin mukaan amerikkalaiset olivat aina valmiita syyttämään veriteoista eri tavalla ajattelevia ja eri tavalla pukeutuneita ihmisiä kuin olemattomia aserajoituksia. Mansonin mielestä kaikki verilöylyt ja kammottavuudet laitettiin aina poikkeavien henkilöiden syyksi. Columbinen verilöyly innoitti Mansonin tekemään surmaajista kappaleen We're The Nobodies. Kappaleen kertosäe kuuluu näin:

"We're the nobodies, wanna be somebodies
We're dead, they'll know just who we are
We're the nobodies, wanna be somebodies
We're dead, they'll know just who we are!"

Poikien ajatukset voi ihan hyvin tiivistää edellä mainittuihin riveihin.

Kun rokkari Mansonilta kysyttiin mitä hän olisi halunnut sanoa Eric Harrisille ja Dylan Kleboldille, vastasi Manson:

"Ei minulla olisi ollut heille mitään sanottavaa. Olisin kuunnellut heitä. Ilmeisesti kukaan ei sitä ennen tehnyt."


Columbinen haamut

Columbinen koulusurma on jättänyt jälkeensä valtavan surun ja ihmetyksen. Kaikista eniten arvostelua on herättänyt poliisin toiminta. Columbinen verilöylyn jälkeen poliisin ohjeistusta on muutettu ja ensimmäisenä toimenpiteenä viranomaisten on varmistettava koulun oppilaiden ja henkilöiden turvallisuus. Columbinessa poliisi erikoisjoukko SWAT oli tyytynyt vain odottamaan koulurakennuksen ulkopuolella, kun se olisi voinut tehdä rynnäkön rakennukseen ja lopettaa verilöyly alkuunsa. Lisäksi poliisi alkoi etsiä ampujia rakennuksesta pakenevien nuorten seasta, koska poliisit eivät tienneet kuka tai ketkä koulun sisällä ampuivat. SWAT- osastolla ei ollut edes kunnollista Columbinen koulun pohjapiirrosta hallussaan. Poliisi oli kuitenkin saanut tiedon ampumisesta hyvissä ajoin kun sekä Brooks Brown ja Patti Nielsen soittivat hätänumeroon. Lisäksi haavoittuneet joutuivat odottamaan tuntikausia paikallaan ennen kuin ensihoitohenkilöstö saapui heitä auttamaan. Koulurakennus piti tarkistaa pommien ja ansojen varalta ennen kuin täyttä evakuointia saattoi aloittaa. Harris ja Klebold olivat virittäneet pommin myös kauemmas Columbine High Schoolista vaikeuttaakseen viranomaisten toimintaa. 

(Koulun oppilaat pakenevat Columbinen koulurakennuksesta. Poliisi käski heidän nostamaan kätensä ylös, koska epäilivät että ampujat olisivat voineet piiloutua muiden oppilaiden joukkoon. Poliisin toimia koulusurman aikoihin on jälkikäteen syystäkin arvosteltu.

Syytä poikien veritekoon ei ole tähän päivään mennessä saatu. Toimittaja Dave Cullen kyseenalaista väitteen, jonka mukaan Harris ja Klebold olivat koulukiusattuja, jotka nyt kostivat kiusaajilleen. Cullenin mielestä ampujat olivat ehkä saaneet jonkin verran osakseen kiusaamista, mutta useat todistajat Cullen mukaan lukien olivat sitä mieltä, että sekä Harris että Klebold olivat pikemminkin itse koulukiusaajia. Lisäksi verilöylyn uhrien joukossa ei ollut ketään, joka olisi voinut syyllistyä Harrisin ja Kleboldin kiusaamiseen. Olivatko esimerkiksi kehitysvammainen Kyle Velasquez ja Rachel Scott tai Kelly Fleming potentiaalisia koulukiusaajia? Tuskin. Eric Harris oli nimittäin muun muassa pilkannut erästä puhevikaista oppilasta ja uhosi repivänsä pään irti inhoamiltaan koulukavereiltaan. Lisäksi hän saattoi avoimesti kommentoida tyttöjen rintojen kokoa ja ulkonäköä. Eric Harris tiedettiin myös tehneen tihutöitä naapurustossaan ja uhkailleen heitä. Dylan Kleboldia pidettiin koulussa yleisesti kiusankappaleena, joka häiritsi oppitunteja ja inhosi opettajia. Harris ja Klebold myös käyttivät runsaasti päihteitä. Harris piti viskistä ja Klebold vodkasta. He käyttivät runsaasti alkoholia kuvatessaan Harrisin kodin kellarissa videoita, joilla uhosivat tappavansa kaikki vihaamansa ja ala-arvoisina pitämänsä ihmiset. 

Poikien päiväkirjamerkinnät ja kirjoitukset ovat jälkikäteen katsottuna karua luettavaa. Harris kertoi päiväkirjassaan nauttivansa raiskaamisesta ja tappamisesta. Naiset olivat hänelle vain seksuaalisten halujen tyydyttämistä varten ja naisille oli Harrisin mukaan helppo kertoa mitä he halusivatkin kuulla. Harrisin päiväkirjasta löytyi myös piirroksia siitä miten hän aikoisi pukeutua verilöylyä varten ja hahmotelmia koulun ruokalasta ja ruoka-ajoista, jolloin paikan päällä oli eniten koulun väkeä. Dylan Klebold kärsi masennuksesta ja itsetuhoisuudesta ja halusi vain kuolla, koska ei kirjoittamansa mukaan kuulunut mihinkään. Lisäksi hän vihasi ulkonäköään ja erityisesti omasta mielestään isoa nenäänsä. Mutta toisaalta Dylan Klebold oli suunnittelut aloittavansa tietotekniikan opiskelut Arizonassa lukion jälkeen. Todistajien mukaan Klebold oli ollut hyvällä tuulella päätöstansseissa ja kertonut tulevaisuudensuunnitelmistaan. Eric Harris oli myös nimetty vuoronjohtajaksi Blackjack- nimisessä pizzeriassa, jossa myös Klebold työskenteli. Harris menestyi hyvin koulussa eikä edes lintsannut tunneilta. Hän urheili paljon ja osallistui myös lukion videokerhoon. Myös Klebold osallistui aktiivisesti urheilutoimintaan ja kuului myös samaan videokerhoon. 

Poikien asiat näyttivät siis olevan ainakin ulospäin hyvällä tolalla. 

Verilöylyn jälkeen poliisin haltuun jäi materiaalia, jossa Harris ja Klebold liikkuivat aseiden kanssa koulun sisätiloissa päällään samat takit, jotka heillä oli päällään verilöylyn aikaan. Heidän väitettiin kuuluneen niin sanottuun Trenchcoat Mafiaan, joka koostui koulun hylkiöistä, jotka eivät halunneet osallistua "tavallisten" oppilaiden toimintaan millään tavalla. Tämä teoria on sittemmin kiistetty eivätkä niin sanotun mafian jäsenet enää tuohon aikaan edes opiskelleet lukiossa. Harrisin ja Kleboldin tiedettiin myös olevan taitavia tietokoneen käyttäjiä ja heidän suosikkipelinsä oli ammuskelupeli Doom, jossa varsinkin Eric Harris oli taitava. Harris ylläpiti netissä sivustoa, jossa hän kertoi suunnitelmistaan ihmiskunnan varalle. Näistä kirjoituksista oli tehty ilmoitus viranomaisilla, mutta mitään ei tehty. Dylan Klebold oli suunnitellut aloittavansa tietotekniikan insinöörin opinnot ja oli muun muassa auttanut tulevaa uhriaan Rachel Scottia teknisissä asioissa eräässä koulun kykykilpailussa. Asiaan kuuluvasti verilöylyn syyksi pantiin tietysti videopelit ja väkivaltaiset elokuvat. Erityistä huomiota sai osakseen Oliver Stonen Natural Born Killers, jota molemmat pojat ilmoittivat fanittavansa. 

Mielenterveysongelmat ja päihteet eivät siis ole olleet teon taustalla. Syytä ei voi myöskään työntää muusikoiden, videopeliteollisuuden ja elokuvantekijöiden harteille. Yhdysvaltain asepolitiikka on luku sinänsä ja Columbinen verilöyly sai aikaan valtavan debatin maan olemattomista aselainsäädännöstä. Columbinen tapauksessa Dylan Klebold oli saanut aseita muun muassa morsiameltaan Robyn Anderssonilta, jolla oli täysi-ikäisenä henkilönä mahdollisuus ostaa alaikäiselle pojalle tuliase. Columbinen joukkosurman taustalla voidaan aivan hyvin nähdä pelkkä tappamisen halu ja aikomus toteuttaa USA:n historian pahin verilöyly. Eric Harris ilmoitti suureksi innoittajakseen entisen merijalkaväen sotilaan Timothy McVeighin, jonka tekemä pommi-isku Oklahomassa surmasi 19.4.1995 168 ihmistä ja haavoitti satoja. Kuolleiden joukossa oli 19 ala-ikäistä lasta. Eric Harris halusi päästä vielä isompiin lukemiin ja otti mukaan verilöylyn toteutukseen kaverinsa Dylan Kleboldin, joka omien sanojensa mukaan halusi vain kuolla. Eric Harrisin todettiin verilöylyn jälkeen psykopaattiseksi ja Dylan Klebold itsetuhoiseksi. Tästä muodostui tappava yhdistelmä, jossa manipuloiva ja vahvatahtoinen Eric Harris pystyi houkuttelemaan Dylan Kleboldin mukaan verileikkiin. Pojat suunnittelivat verilöylyä yli vuoden ennen sen toteuttamista. Huoli heidän suunnitelmistaan kyllä heräsi, mutta niitä ei otettu täydestä todesta.


(Harrisin ja Kleboldin hallusta löydettiin tuliaseiden ja pommien lisäksi erilaisia veitsiä. Poikien suunnitelma koulurakennuksen räjäyttämisestä ei onnistunut.)

Loppusanat

Tämä on kirjoitukseni Columbinen tapahtumista niin kuin ne itse olen käsittänyt. Sanottakoon vielä, että Columbinen verilöyly on ahdistava ja masentava murhenäytelmä, joka on valitettavasti antanut vaikutteita myöhemmille koulusurmille. Columbinesta alkoi aikakausi, joka aloitti nykyaikaisten koulusurmien sarjan Yhdysvalloissa ja maailmalla. Suomessa tapahtuivat tähän asti pahimmat koulusurmat vuosina 2007 ja 2008 Jokelassa ja Kauhajoella. Esimakua tähän antoi Petri Gerdt, jonka rakentama pommi räjähti lokakuussa 2002 Myyrmannin ostoskeskuksessa surmaten myös itse pomminrakentajan. 

Tunsin oloni todella surulliseksi nähdessäni ensimmäistä kertaa kuvan itsemurhan tehneistä Eric Harrisista ja Dylan Kleboldista Columbine High Schoolin kirjastossa. Tuomariksi minusta ei sillä hetkellä ollut.


Kiitos mielenkiinnostanne....


Lähteitä:




























perjantai 9. syyskuuta 2022

Helter Skelter ja hippikauden verinen päätös osa II: Charles Manson ja satanismi.

SISÄLTÖVAROITUS! KIRJOITUS SISÄLTÄÄ KUVAUKSIA VÄKIVALLASTA, MURHISTA JA ÄÄRIMMÄISISTÄ SEKSUAALISISTA TEOISTA. NÄMÄ SAATTAVAT JÄRKYTTÄÄ HERKIMPIÄ!

Tässä kirjoituksessa valotan Charles Mansonin ja hänen seuraajiensa ideologiaa. Mansonin "perheelleen" iskostamien oppien mukaan tulossa oli maailmanloppu ja rotujen välinen taistelu, josta valikoitu ihmisjoukko voisi pelastua eristäytymällä muusta yhteiskunnasta. Manson näki vallitsevan porvarillisen yhteiskunnan kaikkine sovinnaisuuksineen muutenkin itsensä ja seuraajiensa vihollisena. Niin sanottu valkoinen keskiluokka oli hänen mielestään niin sokea ahneudessaan, ettei se tajunnut sivilisaation lopun olevan lähellä. Mansonin mukaan myös eliitti tulisi saamaan opetuksen. Edellä mainittu ideologia ei kuitenkaan ollut Charles Mansonin omaa keksintöä, vaan hän oli ammentanut ideansa 1900-luvun okkultismista, satanismista ja luonnonopeista. Erilaisia satanistisia kultteja ja ryhmiä toimi San Fransiscossa 1960-luvun puolivälissä ja Manson on itsekin kertonut osallistuneensa näiden ryhmien istuntoihin.  


(Charles Manson ja hakaristi. Manson halusi osoittaa ulkopuolisuutensa ympäröivälle yhteiskunnalle kaivertamalla pahuuden merkin otsaansa. Mansonin seuraajat ottivat johtajastaan esimerkkiä ja kaiversivat ristin otsaansa.)

Perheen uhreja

Charles Manson on tullut tunnetuksi ennen kaikkea Tate-LaBianca- murhista, mutta Perheen uhriksi joutui väitetysti 35 ihmistä. Lisäksi on olemassa tapauksia, joissa Mansonin ja hänen seuraajiensa osuutta veriteoissa ei ole pystytty todistamaan. Joissakin tapauksissa oletukset liikkuvat pelkän oletuksen tasolla eikä Mansonin perhettä voi syyttää yksistään siitä syystä, että uhri tunsi Mansonin perheen jäseniä. Toki epäilyttävää se on jos viettää aikaansa edellä mainitussa seurassa. 

Gary Hinman, muusikko, buddhisti. 
Manson määräsi seuraajansa Bobby Beuousoleilin surmaamaan musiikinopettaja Gary Hinmanin vain muutama viikko ennen Sharon Taten ja LaBiancan murhia kesällä 1969. Hinmanin surma oli erittäin raaka ja julma. Manson viilsi machetella Hinmanin korvan irti ja jätti Bobby Beusoleilin ja Susan Atkinsin sekä Mary Brunnerin viimeistelemään veriteon. Hinmania lyötiin useita kertoja veitsellä ja Atkins ja Brunner tukehduttivat Hinmania tyynyllä. Hinmanin kuoltua murhaajat kirjoittivat hänen rintakehäänsä verellä "Political Piggie", koska halusivat laittaa teon mustien militanttien (Black Panthers) syyksi. Muutenkin ennen tekoa Manson oli julistanut rotujen välisen sodan "Helter Skelterin" alkaneeksi. Beasoleil on kuitenkin myöhemmin kertonut murhan syyksi pieleen menneen huumekaupan, jossa Hinman olisi laskenut markkinoille laimennettua meskaliinia. Murha olisi näin olleen liittynyt huumekauppoihin. Manson itse kiistää antaneensa seuraajilleen tappokäskyä. 

Donald Shorty Shea, näyttelijä, stuntti.
Shorty murhattiin Mansonin perheen toimesta elokuun lopussa 1969 Taten ja LaBiancan murhien jälkeen. Hänen ruumiinsa löydettiin vuonna 1977 Mansonin perheen tukikohdan Span Ranchin mailta mestattuna. Mukana teossa olivat olleet Mansonin lisäksi Bruce Davies ja Steven Gogar. Shorty Shea oli ruumiinavausraportin mukaan saanut useita miekan- ja veitseniskuja kehoonsa. Shortyn ruumiin olinpaikan paljasti tekohetkellä 16-vuotias Steven Grogan. Shorty murhattiin ilmeisesti siitä syystä, että hänen epäiltiin olevan poliisin informantti. Lisäksi hän oli ollut riidoissa Mansonin kanssa, koska oli mennyt naimisiin mustan naisen kanssa (Manson ei voinut sietää mustaihoisia). Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy kuitenkin erääseen silminnäkijälausuntoon, jonka mukaan Shorty Shea ja Charles Manson oli nähty erään tuntemattoman huumediilerin kanssa kahvilassa vain vähän aikaa ennen Shortyn murhaa. Voidaan siis olettaa, että Shorty Shea murhattiin, koska hän yksinkertaisesti tiesi liikaa Perheen asioista ja sen huumebisneksistä. 

Clida Deleney ja Nancy Warren.
Delenay ja Warren pahoinpideltiin ja kuristettiin kuoliaaksi lokakuussa Kaliforniassa "Mansonin reitin" varrella lokakuussa 1968. Mansonin Perhe on yhdistetty tekoihin, koska sillä tiedetään olevan yhtäläisyyksiä myöhempiin Perheen veritekoihin. Warren oli kaiken lisäksi kuollessaan 8. kuulla raskaana. 

Marina Elisabeth Habe. 
17-vuotias Marina Habe löydettiin kotinsa läheltä Los Angelesista hakattuna ja puukotettuna uutena vuotena 1969. Hänen kuolemansa on säilynyt mysteerinä näihin päiviin saakka. Haben ruumis oli löydettäessä huonossa kunnossa eikä ruumiin löytänyt koiranulkoiluttaja halunnut nimeään julkaistavan missään raporteissa. Näyttelijä Eloisa Hardtin tytär Marina oli ollut viettämässä uutta vuotta ystäviensä kanssa ja käynyt treffeillä John Hornborg- nimisen miehen kanssa. Marina oli tämän jälkeen kidnapattu aivan kotinsa edustalta äitinsä silmien edessä. Marinan auton käsijarrua oli mm. käsitelty sellaisella voimalla, joka ei olisi ollut Marinalle mahdollista. Poliisi on epäillyt Marinan murhaajaksi erästä huumekauppiasta. Manson itse oli ollut juhlimassa uutta vuotta Mamas and The Papas- yhtyeen jäsenten John ja Michelle Philipsin kanssa. 

Reet Jurvetson. 19-vuotias Jurvetson löydettiin raa'asti surmattuna Mulholland Driveltä läheltä Marina Haben ruumiin löytöpaikkaa marraskuussa 1969. Jurvetsonia oli puukotettu 150 kertaa ja hänen kaulavaltimonsa oli riekaleina. Jurvetsonin ruumis tunnistettiin vasta 46 vuoden jälkeen ruumiin löytymisestä. Mikään ei viitannut ryöstömurhaan tai seksuaalimurhaan. Jurvetsonin näköinen nuori nainen oli nähty Mansonin Perheen Span Ranchilla ja hän olisi todistajien mukaan totellut nimeä "Sherry". Lisäksi ruumiin löytypaikka ei ollut kovinkaan kaukana Sharon Taten seurueen murhapaikasta. Seikkailunhaluinen Reet Jurvetson oli lähtenyt perheensä luota Kanadasta ja jäänyt sille tielleen. Perheelle lähetetty postikortti oli Reetin viimeinen yhteydenotto kotiväelle ennen katoamista. Jurvetsonin perhe oli virolaistaustainen. 


(Olivatko saatana ja satanismi Charles Mansonin innoittajia?)


Paholainen San Fransiscossa

Haluan heti aluksi tähdentää, että kaikki tässä kirjoituksessa esiintyvät seikat perustuvat omiin havaintoihini ja niistä tekemiini johtopäätöksiini. Mahdolliset kirjoituksessa esiintyvät asiavirheet ovat siis omiani ja otan niistä vastuun. En halua myöskään kirjoituksellani julistautua minkäänlaisen salaliiton kannattajaksi. Haluan vain tuoda esiin Charles Mansonin tapauksessa jotain muutakin kuin pintaraapaisun. Tarkoituksenani ei ole myöskään pröystäillä tapahtumilla ja mässäillä verilöylyillä.  Asianosaisia on edelleen elossa, joten olisi loukkaus heitä kohtaan alkaa mahtailemaan pahuudella. Kirjoituksellani haluan vain koittaa tavoittaa sen todellisuuden, joka kohtasi ihmisiä 1960-luvun huumehoureisella jälkipuoliskolla. Sanottakoon vielä tähän alkajaisiksi, että sellaisesta ideologiasta kuin satanismi on vaikea kirjoittaa. Yhtä vaikeaa kuin Charles Mansonista kirjoittaminen. Satanismia ei nimittäin tule sekoittaa saatananpalvontaan, jonka satanisteiksi julistautuvat näkevät käänteisenä kristinuskona. 

(San Fransisco tunnetaan 1960-luvun hippikaupunkina, mutta se oli samalla myös modernin satanismin keskuspaikkoja. Vuonna 1966 satanisti ja okkultisti Anton Lavey perusti San Fransiscossa Saatanan kirkon.)

Yhdistämme 1960- luvun lopun automaattisesti hippeihin, huumeisiin, vapaaseen seksiin ja sulosäveliin, joita tarjoilivat aalloille mm. Jimi Hendrix, Mamas & The Papas, Scott Mckenzie ja The Doors. Kaikki näkevät mielessään enemmän tai vähemmän sekaisin olevat nuoret miehet ja naiset istumassa nuotion äärellä hämärällä uimarannalla. Tämä on kuitenkin vain kiiltokuva kultaisesta kuusikymmenluvusta. Hippiringin ympärillä liikkui jo hyvin varhaisessa vaiheessa päihteiden väärinkäyttäjiä, pikkurikollisia ja laidasta laitaan erilaisia hyväksikäyttäjiä, joille tunnussana vapaa rakkaus antoi luvan toteuttaa jos minkälaisia mielihaluja. San Fransisco oli hippikaupungiksi nimetty sodanvastaisuuden ja nuorisokulttuurin pääkaupunki. Scott McKenzie levytti aiheesta tunnetun kappaleen "Going to San Fransisco"

Kyseissä kaupungissa piti kuitenkin päämajaansa myös täysin toisenlaiset tahot, joiden tunnuksena eivät olleet päivänkakkarat vaan pentagrammit. San Fransiscon Haight Ashburylla majaili erilaisia satanistisia ryhmittymiä ja vain parin korttelin päässä "Venäjän suurlähetystössä" Kenneth Anger- niminen elokuvaohjaaja valmisteli elokuvaansa Lucifer Rising. Angerin kanssa teki yhteistyötä edellä mainittu Bobby Beasuloil, jonka Anger oli värvännyt säveltämään musiikin elokuvaansa. Sekä Anger että Beasuoleil olivat kiinnostuneita satanismista ja tuonpuoleisesta. Beausoleil päätyi lopulta Charles Mansonin kelkkaan ja varasti muun omaisuuden lisäksi Angerin uuden elokuvan materiaalia. Samalla seudulla sijaitsi myös edellisessä osassa mainittu Free Clinic, joka tutki LSD:n ja amfetamiinin vaikutusta ihmisiin. San Fransiscossa sijaitsi myös nykyaikaisen satanismin perustaja Anton Laveyn Musta talo, jossa hän piti okkultistisia menojaan. Juuri täällä Lavey perusti vuonna 1966 Saatanan kirkon. Laveyn Saatanallinen raamattu on myös ehkä tunnetuin satanistinen julkaisu ja okkultistinen oppikirja. Saatanan kirkon perustaja Anton Lavey oli myös vuonna 1969 mukana tekemässä Roman Polanskin ehkä kuuluisinta kauhuelokuvaa Rosemaryn Painajainen, jossa Lavey toimi eräänlaisena neuvonantajana. Lisäksi Lavey tunnettiin glamour- tähti Jayne Mansfieldin ystävänä ja "henkisenä opettajana". Satanismi oli näin astunut populaarikulttuurin puolelle ja tästä eivät kaikki suinkaan olleet innostuneita. Väitetään mm. että erään satanistiryhmän jäseniä olisi viettänyt aikaa Polanskin ja Taten kotitalossa Cielo Drivella. 


Charles Manson ja satanismi

Näillä seuduilla vietti aikaansa myös vankilasta ehdonalaiseen vapauteen päässyt tai joutunut Charles Manson. Tässä vaiheessa elämästään melkein puolet kiven sisässä viettänyt Manson sai elämäänsä uutta sisältöä tutustumalla pimeyden kanssa flirttailevien tahojen toimintaan. Manson nähtiin soittamassa kitaraa yliopiston läheisillä nurmialueille vaihtuvalle yleisölle. Soittoa kuunteleva porukka koostui nuorisosta ja nuorista hippitytöistä, joita vähän alle keskimittaisen Mansonin seura kiehtoi. Muitakin seuralaisia Mansonilla oli. Hänen tiedettiin vierailleen Laveyn Mustassa talossa ja Haight Ashburyn klinikalla. Lisäksi samaisessa korttelissa sijaitsi Prosessi- nimisen kirkon* San Fransiscon tukikohta. Prosessin oppiin kuului mielen vapauttaminen ja yhteiskunnallisten instituutioiden yläpuolelle asettuminen. Yhteiskunnan normit, odotukset ja moraalikoodistot eivät ikään kuin koskettaisi asiaansa uskovaa Prosessin jäsentä lainkaan. Kyseisen uskonkappaleen mukaan hyvä ja paha - jumala ja saatana, olivat yksi ja sama asia. Prosessi- kirkon tilaisuuksissa tutustuttiin eri oppijoiden teksteihin ja messuissa pyrittiin mielen vapauttamiseen kaikista siteistä. Kirkon olivat perustaneet Mary Ann MacLean ja Robert de Grimstom, jotka olivat skientologeista eroamisen jälkeen viehättyneet uudenlaisesta satanismista. Prosessi- kirkko hajosi vuonna 1974 de Grimstonin ja MacLeanin avioliiton päätyttyä eroon. Ennen kirkon hajoamista Prosessi oli haastanut oikeuteen toimittaja Ed Sandersin, joka oli vuonna 1973 julkaissut kattavan raportin Charles Mansonin perheestä ja sen toimeenpanemista murhista. Prosessin mukaan Sanders olisi nimennyt kirkon osasyyllisiksi Mansonin perheen veritekoihin. Ed Sanders joutui oikeuden päätöksellä poistamaan kirjastaan maininnan Prosessi- kirkosta. 

(Charles Mansonin seuraajia oikeudenkäynnissä vuonna 1970. Seuraajien tehtävä oli totella johtajaansa. Erityisesti naisten asema Mansonin perheessä oli tarkoin määriteltyä. Heillä ei saanut olla yksityistä omaisuutta eivätkä he saaneet pitää yhteyttä omaisiinsa. Kuvassa vasemmalta oikealle Patricia Krenwinkel, Susan Atkins ja kameran takana Leslie van Hauten. Kaikki naiset tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Susan Atkins kuoli vankilassa syöpään vuonna 2009.)


Charles Manson ihastui saamiinsa vaikutteisiin siinä määrin, että vei saamansa opit äärimmäisyyksiin. Ed Sandersin mukaan Manson olisi ollut mukana eteläkalifornialaisen satanistikultin toiminnassa. Tämä kultti olisi harjoittanut äärimmilleen vietyä väkivaltaa tarjotessaan veriuhreja pimeyden ruhtinaalle. Prosessi- kirkosta Mansonin tiedetään lausuneen vapaasti suomennettuna näin: "Kun näette de Grimstomin, näette vain ja ainoastaan minut! Olemme yksi ja sama asia!" Mainittakoon nyt tässä yhteydessä, että Mansonin ajatukset eivät tee Prosessi- kirkosta osasyyllistä tapahtumiin. Oletettavaa nimittäin on, että Manson vain kokosi saamansa vaikutteet omiin tarpeisiinsa, joihin kuului huumekauppa, varkaudet ja prostituutio. Mansonin perheen ideologia näkyi sen organisoitumisessa. Perhe eristäytyi muusta yhteiskunnasta pakenemalla sitä Kalifornian aavikolle. Mansonin perhe piti tukikohtaansa Spahn Ranchilla, jossa oli aikanaan toiminut elokuvastudio. Ennen varsinaista asettumistaan Ranchille Manson oleili seuraajiensa kanssa myös Death Valleyssa, jonka liepeillä toimi oletettavasti nimettömäksi jäänyt satanistiryhmittymä. Manson käski seuraajiensa keräämään aseita ja ammuksia perheensä tarpeisiin. Lisäksi varastetuista autoista ryhdyttiin kasaamaan aavikkosotaan soveltuvia "dune-buggeja", joilla pystyi liikkumaan nopeammin ja piiloutumaan viranomaisilta. Valmistautuminen tulevaan rotusotaan - Helter Skelteriin - aloitettiin varhaisessa vaiheessa. 

Perheen ideologia perustui eräänlaiseen "Free your mind!"- ajatteluun ja traumaperäisten pakko-oireiden poistamiseen. Satanististen ryhmittyen työtapoihin kuului tällainen psykoanalyysi missä sinällään ei ole mitään vikaa, mutta väärissä käsissä traumojen käsittely ja mielenvapauttaminen voi johtaa manipulaatioon ja puhtaaseen aivopesuun. Mansonin ideologiassa hyvä ja paha sekä saatana ja jumala nähtiin yhtenä ja samana asiana. Perheen ideologiassa yksilö tai ryhmä asettui kaiken oikean ja väärän yläpuolelle. Lisäksi kaikki länsimaisen yhteiskunnan tarjoama porvarillinen hapatus yhteisön normeineen tuli hylätä. Mansonin perheessä ei käytetty kalentereita ja kellotkin poistettiin käytöstä. Aika protestanttisena käsitteenä hylättiin ja perhe palasi niin sanottuun luonnontilaan. Tähän luonnon tilaan päästiin vuonna 1968, kun Manson seuraajineen muutti vanhaan elokuvastudioon Spahn Ranchille. Perheen jäsenet asuivat ahtaissa tiloissa ilman arjen mukavuuksia, kuten sähköä ja vettä. Kaikki maallinen omaisuus oli luovutettu pois ja Manson määräsi jopa millaista musiikkia hänen seuraajansa kuuntelivat. Radiokin oli kielletty. Mansonin seuraajat lauloivat usein yhdessä Charles Mansonin tekemiä kappaleita, joita Manson säesti kitaralla iltanuotion ääressä. 

Mansonin perhe asui Spahn Ranchilla niin kuin kommuunissa ikään. Paikan omistaja oli 80-vuotias puolisokea George Spahn, jota Mansonin naiset hoitivat tilan hevosten ohella. Spahn Ranch on sittemmin tuhottu eikä siitä ole jäljellä kuin kiviset perustat. Perheen hierarkiassa koirat saivat ruokaa aina ennen naisia. Manson käski naispuolisten seuraajiensa ruokkia perhettä varastamalla kaupasta ja tonkimalla roskiksia. Lisäksi valuuttaa haalittiin kasaan prostituutiolla ja varastetuilla luottokorteilla. Perheen arkeen kuuluivat myös jokailtaiset orgiat, joita maustettiin runsailla määrillä LSD:tä ja pilvenpolttoa. Amfetamiini tuli mukaan myöhemmin. Mansonilla oli tapana ottaa pienempi annos happoa ja varmistaa, että naispuoliset seuraajat ottivat riittävän suuren annoksen. Manson myös asettui ristille ja vaati seuraajiaan suutelemaan hänen jalkojaan. Ensimmäisellä tripillään Manson oli kuvitellut nimittäin olevansa Jeesus Kristus. Illat päätyivät paritteluun tai paritteluihin, jotka tapahtuivat vahvassa päihtymystilassa eivätkä orgioihin osallistuneet välttämättä muistaneet enää seuraavana päivänä seksikumppaneitaan. Pahoinpitelyt ja raiskaukset eivät olleet harvinaisia. Manson muun muassa raiskasi brutaalisti  eräiden orgioiden aluksi alaikäisen tytön, joka oli ollut hoitamassa tilan hevosia. 

("Paholaisen luola" New Yorkin Untermeyer- puistossa. Luolan väitettiin kuuluneen satanistiryhmälle, joka palvoi pimeyden ruhtinasta autiossa puistossa. Sarjamurhaaja David Berkowitzin eli Son of Samin väitettiin kuuluneen kyseiseen ryhmittymään.)

Rituaalit eivät rajoittuneet pelkästään happopäiseen rietasteluun vaan kuvioissa oli mukana paljon synkempiä aspekteja. Niin sanotuissa riiteissä kaapuihin pukeutuneet Perheen jäsenet kantoivat irti leikattuja vuohen päitä ja uhrasivat saksanpaimenkoiria. Koirien verta juotiin ja sitä kaadettiin myös pilvessä rakastelevien parien päälle. Juotavaksi kelpasi joskus myös virtsa. Riitteihin kuuluivat myös niin sanottu tsänttääminen ja laulanta pimeyden ruhtinaalle. Kukkasymbolien tilalla olivat hakaristit ja SS-joukkojen tunnukset. Pimeyden ruhtinasta kunnioitettiin myös eläimiin sekaantumisilla. Väitetään myös että Mansonin perhe olisi harjoittanut Spahn Ranchilla ihmisuhreja ja kuvannut niitä kaitafilmikameralle. Tästä ei kuitenkaan koskaan ole saatu täyttä varmuutta. Varmaa kuitenkin on se, että edellä mainittu ei enää ole satanismia vaan pikemminkin saatananpalvontaa. Samanlaista toimintaa havaittiin 1970-luvulla New Yorkissa Untermeyer Parkissa, jossa tummiin kaapuihin pukeutuneet miehet ja naiset uhrasivat saksanpaimenkoiria laulujen säestyksellä. Samaisesta puistosta löytyi kellari, joka oli koristeltu natsitunnuksilla ja saatanallisilla symboleilla. Vuonna 1977 David Berkowitz- niminen mies pidätettiin epäiltynä pahamaisena Son Of Samina, joka surmasi 6 ja haavoitti 7 ihmistä New Yorkissa vuosina 1976-1977. Maury Terry on kirjassaan yhdistänyt David Berkowitzin sekä satanistiryhmittymiin että Mansonin Perheeseen. Manson ja Berkowitz tuskin koskaan tapasivat, mutta saattoivat olla toisistaan jollain tavalla tietoisia. Salamyhkäisyyttä Berkowitzin toiminnassa ainakin piisasi. Berkowitz tunnisti kuulustelussa lokakuussa 1974 murhatun Arlis Perryn valokuvasta, vaikka Perryn kuvaa ei oltu aikaisemmin esitetty julkisuudessa. Mistä Berkowitz oli saanut tietonsa rituaaliomaisesti murhatusta nuoresta naisesta Kaliforniassa? Kuuluivatko Mansonin Perhe ja New Yorkin puistossa rituaalejaan suorittava ryhmä jonkinlaiseen saatanalliseen verkostoon, joka ihannoi huumeita, irtonaista seksiä ja äärimmäistä väkivaltaa? 


Lopuksi

Päätän tämän kirjoituksen tähän. Jatkan aiheen pohdintaa seuraavassa kirjoituksessa ja otan tarkempaan tarkasteluun Charles Mansonin Perheen sekä Son Of Samin tapauksen mahdollisen yhteyden toisiinsa. Sanotaan nyt ainakin niin, että tekotavoissa on paljon samankaltaisuuksia ja kummallisuuksia, jotka ovat jääneet hämäriksi tähän päivään mennessä. Haluan lisäksi huomauttaa, että tässä esitettyjen henkilöiden ja erilaisten ideologisten ryhmien syyksi ei voi laittaa tapahtuneita verilöylyjä. Anton Laveysta ei tee murhaajaa se seikka, että hän oli tavannut Charles Mansonin. Kenneth Angeria ei voi syyttää siitä, että hän tunsi murhaaja Bobby Beausoleilin. Prosessi- kirkon viaksi ei myöskään voi laittaa sitä, että Manson oli käynyt kirkon istunnoissa. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että edellä esitetyt riitit ja rituaalit eivät silmissäni edusta satanismia. Murhista ja veriteoista puhumattakaan. Minusta ne ovat pikemminkin saatananpalvontaa kuin henkimaailman tutkimista. 


(Arlis Perry murhattiin raa'asti Stanfordissa Kaliforniassa lokakuussa 1974 paikallisessa kirkossa. Hänen murhansa ratkesi vasta vuonna 2018, kun yövartijana murhan aikoihin työskennellyt Stephen Crawford pidätettiin DNA-lausuntojen perusteella.)



*Process Church of The Final Judgment


Maury Terry: The Ultimate Evil
Ed Sanders: The Family
Tom O'Neill: CHAOS











tiistai 2. elokuuta 2022

Hilkka Laitisen katoaminen Nastolassa 50 vuotta sitten heinäkuussa 1972

Nastolainen Hilkka Laitinen katosi jäljettömiin Nastolassa heinäkuussa 1972. Hänen kohtalonsa on jäänyt avoimeksi aina näihin päiviin saakka. Hilkka Laitisen katoamiseen on liitetty monta omituista seikkaa, joista merkittävimmät liittyvät hänen aviomieheensä Urho Laitiseen. Seuraava juttu on aikaisemmin ilmestynyt juttusarjassa Pimeän ja hämärän rajamailla toukokuussa 2020. Julkaisen jutun nyt uudestaan ja liitän mukaan muutamia mainintoja vuonna 2020 ilmestyneestä Ei Jälkeäkään- kirjasta, jossa on käsitelty 11 suomalaista katoamistapausta. Hilkka Laitisen katoamisesta on tullut tänä kesänä täyteen tasan 50 vuotta...

(Hilkka Laitinen katosi Nastolassa heinäkuussa 1972. Laajoista etsinnöistä huolimatta häntä ei koskaan tavoitettu. Poliisi suoritti etsintöjä Nastolan seudulla vielä vuonna 2008, mutta ne päättyivät tuloksettomina.)


Hilkka Laitinen

Nastolalainen Hilkka Laitinen katosi jäljettömiin asunnostaan Nastolan Ratsutie 48 :sta heinäkuussa 1972. Aviomiehensä mukaan Hilkka lähti iltapäivällä töiden jälkeen sovittamaan housupukua ystävänsä luo. Tämän jälkeen hänestä ei ole ainuttakaan silminnäkijähavaintoa. Huolimatta perusteellisista etsinnöistä ja tutkimuksista Hilkka Laitinen on yhä kateissa. Hänet julistettiin kuolleeksi vuonna 1983.

Hilkka Laitisen tapaus on pysynyt täytenä mysteerinä näihin päiviin saakka. Henkirikoksen mahdollisuutta ei ole voinut sulkea pois. Hilkka Laitinen ei voinut kadota omasta tahdostaan sillä hänen vaatteensa ja korunsa olivat siististi paikallaan katoamispäivän jälkeen. Itsemurhakin olisi ollut epätodennäköinen, koska hänen ruumiinsa olisi luultavasti ennemmin tai myöhemmin löydetty.

Vuonna 1975 aviomies Urho Laitinen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Hilkka Laitisen murhasta. Urho Laitinen oli jäänyt kiinni muutamasta valheesta ja hän oli muutenkin haluton selvittämään vaimonsa kohtaloa. Lisäksi hänen autonsa oli nähty liikenteessä Nastolassa Hilkan katoamisyönä. Avioparin asunnosta löytyi myös verinen peitto, jonka alkuperä jäi mysteeriksi. Laitisten avioliitto oli huonolla tolalla. Lähes heti Hilkan katoamisen jälkeen Urho oli nukkunut toisen naisen kanssa heidän yhteisessä aviovuoteessaan. Naisen nimi oli Riitta ja hänen suhteensa Urho Laitisen kanssa oli myös Hilkka- vaimon tiedossa.

Urho Laitisen pidätys ei kuitenkaan tuonut ratkaisua katoamistapaukseen. Urho kuoli vuonna 1985 ja vei salaisuutensa mukanaan hautaan. Hän vannoi loppuun saakka, ettei ollut millään tavalla osallisena vaimonsa katoamiseen. Nastolassa suoritettiin maastoetsintöjä vielä vuonna 2008, mutta ne eivät ilmeisesti tuottaneet toivottua lopputulosta.

Tiina Saari ja Maiju Majamaa käsittelivät Hilkka Laitisen tapausta kirjassaan Ei jälkeäkään (Into 2020). Hilkka Laitista käsittelevässä kirjoituksessa julkisuuteen tuli uusia seikkoja, jotka antavat erikoisen kuvan Urho Laitisen ja Riitan edesottamuksista Hilkka Laitisen katoamisen aikoihin. Syksyllä 1972 Hilkan tyttäret ja Riitta olivat joutuneet ilmiriitaan, koska Hilkan lapset eivät suvainneet Riitan oleskelua heidän äitinsä kodissa.

Erään riidan jälkeen Riitta oli lyönyt Hilkan tytärtä Satua ja Urhon vävyn Hannun piti puuttua asiaan. Riitta oli myös julistanut työpaikassaan paikallisessa kampaamossa, että kohta hänestä tulisi nastolalainen. Hilkan ja Urhon vävy Hannu oli pannut katoamista seuraavana syksynä, että Riitta tunsi Ratsutie 48:n talon hyvin ja tiesi mm. astioiden paikat. Vävy piti tätä erikoisena, koska hänen mielestään Riitta oli talossa kuin kotonaan, vaikka Urhon vaimo Hilkka vasta kadonnut. Ihan kuin hän olisi tiennyt, ettei Hilkka ole tulossa takaisin kotiin. Syksyllä 1972 Urho Laitinen vaihtoi Ratsutie 48:n talon lukot estäen näin Hilkan tyttärien pääsyn tämän kotiin

Hilkan tytär Satu on lisäksi kertonut, että humalainen Urho oli käynyt häneen käsiksi Hilkan katoamisen jälkeisenä yönä ja talossa oli ollut myös Riitta. Riita oli syntynyt siitä, kun Satu ei ollut Urhon vaatimuksesta sammuttanut eteishallin valoja. Urho ja Riitta olivat olleet selvästi humalassa tuona yönä. Lisäksi talosta löytyi verinen lakana, jonka Urho väitti tulleen kissan synnyttämisestä. Lasten mukaan Hilkan ja Urhon kissat eivät poikineet.

Satua on myös jälkikäteen pohdituttanut eteisen rikkinäinen jakkara, josta yksi jalka oli irtonainen. Katoamisen jälkeen se oli jostain syystä liimattu takaisin tuoliin. Miksi? Liittyikö se tapaukseen jotenkin? Hilkan katoamisyönä läheisen Onnimanni- ravintolan ovimies Pentti oli nähnyt Urhon auton liikkeellä Ratsutie 48:ssa. Tämän seikan Urho myöhemmin kiisti. Lisäksi Urho oli erään huhun mukaan nähty erään kaatopaikan liepeillä Hilkan katoamisen aikoihin. 

Tapaus on edelleen avoin. Komisario Paavo Tuomisen mukaan Hilkka Laitisen tapaus tutkittaisiin nyt eri tavalla kuin 1970- ja 80-luvuilla, kun rikostekninen tutkimus ei ollut vielä kehittynyt sellaiseksi mitä se on tänä päivänä. Tuominen painottaa myös, että poliisi ei aikanaan suhtautunut hirveän vakavasti Hilkka Laitisen katoamisen tutkimiseen. Tutkimukset käynnistyivät kunnolla 14 vuorokautta Hilkan katoamisesta. Saaren ja Majamaan mukaan kaikkia kuulusteluja ja kuulemisia ei myöskään kirjattu tuolloin ylös, joten tapausta on vaikea hahmottaa kaikkien vuosien jälkeen. 

Juttua muokattu 3.8.2022. Muokkaukset kursivoitu.








Lukemista: 
Ei jälkeäkään. 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Tiina Saari ja Maiju Majamaa (Into 2020).