Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hilkka Laitinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hilkka Laitinen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. elokuuta 2022

Hilkka Laitisen katoaminen Nastolassa 50 vuotta sitten heinäkuussa 1972

Nastolainen Hilkka Laitinen katosi jäljettömiin Nastolassa heinäkuussa 1972. Hänen kohtalonsa on jäänyt avoimeksi aina näihin päiviin saakka. Hilkka Laitisen katoamiseen on liitetty monta omituista seikkaa, joista merkittävimmät liittyvät hänen aviomieheensä Urho Laitiseen. Seuraava juttu on aikaisemmin ilmestynyt juttusarjassa Pimeän ja hämärän rajamailla toukokuussa 2020. Julkaisen jutun nyt uudestaan ja liitän mukaan muutamia mainintoja vuonna 2020 ilmestyneestä Ei Jälkeäkään- kirjasta, jossa on käsitelty 11 suomalaista katoamistapausta. Hilkka Laitisen katoamisesta on tullut tänä kesänä täyteen tasan 50 vuotta...

(Hilkka Laitinen katosi Nastolassa heinäkuussa 1972. Laajoista etsinnöistä huolimatta häntä ei koskaan tavoitettu. Poliisi suoritti etsintöjä Nastolan seudulla vielä vuonna 2008, mutta ne päättyivät tuloksettomina.)


Hilkka Laitinen

Nastolalainen Hilkka Laitinen katosi jäljettömiin asunnostaan Nastolan Ratsutie 48 :sta heinäkuussa 1972. Aviomiehensä mukaan Hilkka lähti iltapäivällä töiden jälkeen sovittamaan housupukua ystävänsä luo. Tämän jälkeen hänestä ei ole ainuttakaan silminnäkijähavaintoa. Huolimatta perusteellisista etsinnöistä ja tutkimuksista Hilkka Laitinen on yhä kateissa. Hänet julistettiin kuolleeksi vuonna 1983.

Hilkka Laitisen tapaus on pysynyt täytenä mysteerinä näihin päiviin saakka. Henkirikoksen mahdollisuutta ei ole voinut sulkea pois. Hilkka Laitinen ei voinut kadota omasta tahdostaan sillä hänen vaatteensa ja korunsa olivat siististi paikallaan katoamispäivän jälkeen. Itsemurhakin olisi ollut epätodennäköinen, koska hänen ruumiinsa olisi luultavasti ennemmin tai myöhemmin löydetty.

Vuonna 1975 aviomies Urho Laitinen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Hilkka Laitisen murhasta. Urho Laitinen oli jäänyt kiinni muutamasta valheesta ja hän oli muutenkin haluton selvittämään vaimonsa kohtaloa. Lisäksi hänen autonsa oli nähty liikenteessä Nastolassa Hilkan katoamisyönä. Avioparin asunnosta löytyi myös verinen peitto, jonka alkuperä jäi mysteeriksi. Laitisten avioliitto oli huonolla tolalla. Lähes heti Hilkan katoamisen jälkeen Urho oli nukkunut toisen naisen kanssa heidän yhteisessä aviovuoteessaan. Naisen nimi oli Riitta ja hänen suhteensa Urho Laitisen kanssa oli myös Hilkka- vaimon tiedossa.

Urho Laitisen pidätys ei kuitenkaan tuonut ratkaisua katoamistapaukseen. Urho kuoli vuonna 1985 ja vei salaisuutensa mukanaan hautaan. Hän vannoi loppuun saakka, ettei ollut millään tavalla osallisena vaimonsa katoamiseen. Nastolassa suoritettiin maastoetsintöjä vielä vuonna 2008, mutta ne eivät ilmeisesti tuottaneet toivottua lopputulosta.

Tiina Saari ja Maiju Majamaa käsittelivät Hilkka Laitisen tapausta kirjassaan Ei jälkeäkään (Into 2020). Hilkka Laitista käsittelevässä kirjoituksessa julkisuuteen tuli uusia seikkoja, jotka antavat erikoisen kuvan Urho Laitisen ja Riitan edesottamuksista Hilkka Laitisen katoamisen aikoihin. Syksyllä 1972 Hilkan tyttäret ja Riitta olivat joutuneet ilmiriitaan, koska Hilkan lapset eivät suvainneet Riitan oleskelua heidän äitinsä kodissa.

Erään riidan jälkeen Riitta oli lyönyt Hilkan tytärtä Satua ja Urhon vävyn Hannun piti puuttua asiaan. Riitta oli myös julistanut työpaikassaan paikallisessa kampaamossa, että kohta hänestä tulisi nastolalainen. Hilkan ja Urhon vävy Hannu oli pannut katoamista seuraavana syksynä, että Riitta tunsi Ratsutie 48:n talon hyvin ja tiesi mm. astioiden paikat. Vävy piti tätä erikoisena, koska hänen mielestään Riitta oli talossa kuin kotonaan, vaikka Urhon vaimo Hilkka vasta kadonnut. Ihan kuin hän olisi tiennyt, ettei Hilkka ole tulossa takaisin kotiin. Syksyllä 1972 Urho Laitinen vaihtoi Ratsutie 48:n talon lukot estäen näin Hilkan tyttärien pääsyn tämän kotiin. 

Hilkan tytär Satu on lisäksi kertonut, että humalainen Urho oli käynyt häneen käsiksi Hilkan katoamisen jälkeisenä yönä ja talossa oli ollut myös Riitta. Riita oli syntynyt siitä, kun Satu ei ollut Urhon vaatimuksesta sammuttanut eteishallin valoja. Urho ja Riitta olivat olleet selvästi humalassa tuona yönä. Lisäksi talosta löytyi verinen lakana, jonka Urho väitti tulleen kissan synnyttämisestä. Lasten mukaan Hilkan ja Urhon kissat eivät poikineet.

Satua on myös jälkikäteen pohdituttanut eteisen rikkinäinen jakkara, josta yksi jalka oli irtonainen. Katoamisen jälkeen se oli jostain syystä liimattu takaisin tuoliin. Miksi? Liittyikö se tapaukseen jotenkin? Hilkan katoamisyönä läheisen Onnimanni- ravintolan ovimies Pentti oli nähnyt Urhon auton liikkeellä Ratsutie 48:ssa. Tämän seikan Urho myöhemmin kiisti. Lisäksi Urho oli erään huhun mukaan nähty erään kaatopaikan liepeillä Hilkan katoamisen aikoihin. 

Tapaus on edelleen avoin. Komisario Paavo Tuomisen mukaan Hilkka Laitisen tapaus tutkittaisiin nyt eri tavalla kuin 1970- ja 80-luvuilla, kun rikostekninen tutkimus ei ollut vielä kehittynyt sellaiseksi mitä se on tänä päivänä. Tuominen painottaa myös, että poliisi ei aikanaan suhtautunut hirveän vakavasti Hilkka Laitisen katoamisen tutkimiseen. Tutkimukset käynnistyivät kunnolla 14 vuorokautta Hilkan katoamisesta. Saaren ja Majamaan mukaan kaikkia kuulusteluja ja kuulemisia ei myöskään kirjattu tuolloin ylös, joten tapausta on vaikea hahmottaa kaikkien vuosien jälkeen. 

Juttua muokattu 3.8.2022. Muokkaukset kursivoitu.








Lukemista: 
Ei jälkeäkään. 11 suomalaista kadonnutta ja kaivattua. Tiina Saari ja Maiju Majamaa (Into 2020).









maanantai 20. huhtikuuta 2020

Pimeän ja hämärän rajamailla: katoamismysteerejä ja ratkaisemattomia henkirikoksia 1970- ja 80-luvuilta

Pitää muistaa, että kaikilla näillä henkilöillä on vielä elossa olevia omaisia, joille menetetyn perheenjäsenen muisto on hyvin rakas. Heidän taakkansa ei hellitä... 

(Tässä kirjoituksessa käsitellään Suomessa 1970- ja 80- luvuilla tapahtuneita naisten katoamismysteereitä, joiden taustalla on joko todettu tai on voitu hyvällä syyllä epäillä henkirikosta. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole retostella ihmiskohtaloilla eikä niiden tarkoitus ole myöskään loukata ketään. Meidän kaikkien vilpittömänä toiveena on, että nämä tapaukset ennemmin tai myöhemmin selviäisivät.)




Hilkka Laitinen

Nastolalainen Hilkka Laitinen katosi jäljettömiin asunnostaan Nastolan Ratsutie 48 :sta heinäkuussa 1972. Aviomiehensä mukaan Hilkka lähti iltapäivällä töiden jälkeen sovittamaan housupukua ystävänsä luo. Tämän jälkeen hänestä ole ainuttakaan silminnäkijähavaintoa. Huolimatta perusteellisista etsinnöistä ja tutkimuksista Hilkka Laitinen on yhä kateissa. Hänet julistettiin kuolleeksi vuonna 1983.

Hilkka Laitisen tapaus on pysynyt täytenä mysteerinä näihin päiviin saakka. Henkirikoksen mahdollisuutta ei ole voinut sulkea pois. Hilkka Laitinen ei voinut kadota omasta tahdostaan sillä hänen vaatteensa ja korunsa olivat siististi paikallaan katoamispäivän jälkeen. Itsemurhakin olisi ollut epätodennäköinen, koska hänen ruumiinsa olisi luultavasti ennemmin tai myöhemmin löydetty.

(Urho ja Hilkka Laitinen menossa joulusaunaan vuonna 1971.)
Vuonna 1975 aviomies Urho Laitinen pidätettiin epäiltynä vaimonsa Hilkka Laitisen murhasta. Urho Laitinen oli jäänyt kiinni muutamasta valheesta ja hän oli muutenkin haluton selvittämään vaimonsa kohtaloa. Lisäksi hänen autonsa oli nähty liikenteessä Nastolassa Hilkan katoamisyönä. Avioparin asunnosta löytyi myös verinen peitto, jonka alkuperä jäi mysteeriksi. Laitisten avioliitto oli huonolla tolalla. Lähes heti Hilkan katoamisen jälkeen Urho oli nukkunut toisen naisen kanssa heidän yhteisessä aviovuoteessaan. Naisen nimi oli Riitta ja hänen suhteensa Urho Laitisen kanssa oli myös Hilkka- vaimon tiedossa.


Urho Laitisen pidätys ei kuitenkaan tuonut ratkaisua katoamistapaukseen. Urho kuoli vuonna 1985 ja vei salaisuutensa mukanaan hautaan. Hän vannoi loppuun saakka, ettei ollut millään tavalla osallisena vaimonsa katoamiseen. Nastolassa suoritettiin maastoetsintöjä vielä vuonna 2008, mutta ne eivät ilmeisesti tuottaneet toivottua lopputulosta.


Merja Vaara

(Merja Vaara katosi jäljettömiin heinäkuussä 1980.)


 


















 
Merja Vaara katosi jäljettömiin 27.7.1980. Kauppaopistossa toista vuotta opiskeleva 17- vuotias Vaara oli ollut yövuorossa rovaniemeläisessä vartiointiliikkeessä ja poistunut työpaikaltaan noin klo 5.30. Tämän jälkeen Merja Vaarasta ei ole olemassa varmaa silminnäkijähavaintoa. Hänen tiedettiin usein liftanneen työvuoron jälkeen kotiinsa, mutta katoamispäivältä ei ole olemassa tietoa siitä nousiko Vaara jonkin auton kyytiin kotimatkan varrella. Todistajat kertoivat häntä muistuttaneen henkilön seisseen tienreunassa ikään kuin odottamassa autokyytiä. Mitään varmaan tietoa tästä ei kuitenkaan ole.

Merja Vaaran löytämiseksi järjestettiin maastoetsintöjä ja henkirikoksen mahdollisuutta ei suljettu pois. Epäiltiin että nuori nainen olisi noussut tuntemattoman henkilön kyytiin, ja tullut sen jälkeen raiskatuksi ja tapetuksi. Tekijä olisi tekonsa suoritettuaan haudannut ruumiin jonnekin maastoon tai hävittänyt sen muulla. Yhtään havaintoa "tuntemattomista autoista" ei kuitenkaan tehty kyseisen päivän osalta.  Merja Vaaran ei uskottu kadonneen oma-aloitteisesti tai hautoneen itsemurhaa. Poliisi suhtautui nuoren naisen katoamiseen alusta alkaen vakavasti ja tapauksen tiimoilta järjestettiin kuulustelujakin epäiltävien henkilöiden kohdalla. Mitään ei kuitenkaan tarttunut tutkijoiden haaviin ja tapaus on selvittämättä yhä tänäkin päivänä.



Sari Liinaharja

Sari Liinaharjan oli tarkoitus mennä linja-autolla Forssan keskustaan tapaamaan kavereitaan perjantai-iltana 6.2.1987. Hän ei koskaan noussut kyseisen bussin kyytiin. Sari Liinaharja, 17, löydettiin kuolleena syyskuussa Forssan Koijärven Rekirikosta. Hänelle oli tehty seksuaalista väkivaltaa. 

Nousiko Sari linja-auton sijasta jonkun henkilöauton kyytiin kohtalokkaana iltana? Erään tiedon mukaan Sari nähtiin auton kyydissä Forssan keskustassa. Tiedon paikkansapitävyyttä ei ole kuitenkaan pystytty varmistamaan.

(Sari Liinaharjan murha on edelleen selvittämättä. Voisiko tapaus ratketa vielä  yli 30 vuoden jälkeen?)

Sari Liinaharjan katoamisyönä autoileva pariskunta oli auttanut mieshenkilöä, joka oli ajanut autollaan lumikinokseen. Pariskunnan mielestä mies oli vaikuttanut sekavalta. Samasta paikasta löytyi myöhemmin auton lattiamatot. Paikalta ei ollut pitkä matka Sarin ruumiin löytöpaikalle. Kyseisenä yönä oli ollut lumimyräkkä, joka vaikeutti etsintöjä huomattavasti. Silminnäkijöitäkin oli ymmärrettävästi vähän liikenteessä. Tekijällä oli myös tuuria, sillä paikallinen isäntä oli lingonnut lunta vain 10 metrin päässä paikasta, josta Sari Liinaharjan ruumis myöhemmin löytyi!

Poliisi oli aluksi toiveikas tapauksen selviämisestä. Tutkimuksia sotki kuitenkin murhayön lumipyry ja Sarin ruumiin löytyminen vasta yli puoli vuotta katoamisen jälkeen. Sari Liinaharjan tapaus herätti aikanaan suurta huomiota ja asiasta uutisoitiin aikanaan myös Poliisi-TV:ssä. Sarjan toimittaja Raija Pelli totesi myöhemmin haastattelussa, että Sari Liinaharjan henkirikos oli lähellä ratkaisua. Lopullinen näyttö jäi kuitenkin saamatta ja tapaus on edelleen selvittämättä.

Tekstiä muokattu ja kieliasua siistitty 16.2.2021


Lähteet:
Alibi- lehti
Murha.info- keskustelupalsta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000588770.html
https://www.murha.info/?p=1711